Blogit

Tunnistatko työsi todellisen tehokkuuden?

18.1.2024

Pauli Vuorio, myyntikouluttaja, toimitusjohtaja Power Competence Oy

Todistetusti monissa tehtävissä 80 prosenttia tuloksesta tehdään 20 prosentissa työajasta. Aina on mahdollista parantaa ja saada enemmän aikaan. Kaikissa tapauksissa emme tiedä miten se tulee tapahtumaan, mutta se on todistetusti mahdollista. Sama pätee laatuun lähes kaikilla mittareilla.

Tässä esittämäni ajatuksenvirta tähän liittyen saattaa aiheuttaa joissakin vastustusta ja/tai tahattomasti tai ehkä tahallaankin väärinymmärrystä. Joku lukija saattaa jopa tuntea, että ajatukseni koskee nimenomaisesti hänen työtehtäväänsä, josta en tiedä yhtään mitään ja josta annetaan epäreilua kritiikkiä. Mikäli näin käy, sanon provosoivasti, että ehkäpä nyt osui ja upposi. Ainakin toivon, että pysähtyisit hetkeksi miettimään, mikä ja miksi kirpaisi.

Tässä esittämäni ajatuksenvirta tähän liittyen saattaa aiheuttaa joissakin vastustusta ja/tai tahattomasti tai ehkä tahallaankin väärinymmärrystä. Joku lukija saattaa jopa tuntea, että ajatukseni koskee nimenomaisesti hänen työtehtäväänsä, josta en tiedä yhtään mitään ja josta annetaan epäreilua kritiikkiä. Mikäli näin käy, sanon provosoivasti, että ehkäpä nyt osui ja upposi. Ainakin toivon, että pysähtyisit hetkeksi miettimään, mikä ja miksi kirpaisi.

On vaikeaa kiteyttää lyhyesti ja ytimekkäästi kaikki asiaan liittyvä siksi, että työtehtävät ja tekeminen ovat niin moninaisia. Yksittäiset iskulauseet ja elämänviisaudet, olivat ne kuinka hyviä ikinä tahansa, eivät kerro aiheesta koko totuutta.

Tarkoitus ei siis ole kritisoida sinun alaasi tai muitakaan aloja tai tehtäviä, saati kaikkia tekijöitä, vaikka suuri osa tämän kirjoituksen aihesisällöstä koskee suurinta osaa työtehtävistä. Tarkoituksena on pikemminkin herätellä siihen, että todellisia tekijöitä on vähän suhteessa kaikkiin samoissa tehtävissä työskenteleviin. Kaikki eivät saa samoja tuloksia aikaiseksi samoissa tehtävässä juuri millään alalla.

Mielestäni on oleellista ymmärtää, että työhön käytetty aika työn tehokkuuden mittarina on vain osa tuloksen tekemistä. Asia on siis kaikkea muuta kuin mustavalkoinen.

Missä vika, kun töitä tehdään hiki hatussa, mutta tulosta ei synny?

Työelämäasiantuntijoiden mukaan sadat tuhannet tekevät töitä myös vapaa-aikanaan ja kotonaan, mutta se ei kirjaudu mihinkään. Moni ahkera tekeekin nykyisenä etätyöaikana enemmän kuin esihenkilö määrää. Jotkut saavat tästä kiitosta ja palkkion, esimerkiksi lisää palkkaa tai vapaapäiviä, toiset taas eivät, tekivät mitä tahansa tai kuinka paljon tahansa.

Tärkeä asia eli työteho näyttää olevan yhtälailla, ellei enemmänkin, erittäin jakautunutta. Joissakin saman alan yrityksissä työ ja tekeminen paitsi näyttää tehokkaalta, on sitä, kun taas toisessa saman alan yrityksessä pyörii härdelli, jossa hiki ehkä päällisin puolin lentää, mutta toiminnassa ei ole tehokkuuden, toimivuuden ja asiakastuntemuksen näkökulmasta päätä eikä häntää. Ainakin asiat pitäisi tehdä toisin ja paljon paremmin ja tärkeysjärjestyksenkin tulisi olla tyystin erilainen. Yksilötasolla erot näkyvät meille usein selkeämmin kuin organisaatiotasolla.

Olen tavannut lukuisan määrän yrityksen johtoa ja työntekijöitä, joilla on päällisin puolin valtava kiire ja hässäkkä, mutta enemmän näennäisesti, kun toivottua tulosta ei synny. Itsekin olen tähän lukuisat kerrat syyllistynyt.

Juuri kukaan ei vain yleensä oma-aloitteisesti heti myönnä, että vikaa on pahasti ja ennen kaikkea tavassa tehdä kun signaali tästä tulee muilta. Toki löytyy joukko niitä, jotka ovat ihan itse tämän ottaneet esille ilman puolusteluja. Silloin tilanne on tyystin toinen.

Ensimmäinen reaktio ulkopuolelta tulleeseen havaintoon on kuitenkin lähes täysin poikkeuksetta tyrmäävä: ”Sä et tiedä mistä puhut — et ole minun asemassani” tai muita puolustusreaktioita kuule usein. Totta kai asiaan vaikuttaa se, millä tavalla asian tuot esille. Harva palautetta saanut kuitenkaan ajattelee ensimmäisenä, että asiat voisi tehdä toisin ja ihan eri tuloksilla.

On ihan vitsi, että kun kriittinen havainto tulee asiakkaalta, uskoisimme kliseeseen ” asiakas on aina oikeassa”. Toisin tekemisen osalta ensimmäinen asenne palautteeseen on, että asiakas on aina väärässä: ei tätä mitenkään muuten voi tehdä!

Emme ota helposti kriittisiä ja toisenlaisia ajatuksia vastaan varsinkaan silloin, kun meillä on asiantuntemusta ja kokemusta työstä. Ohitamme helposti palautteen ja kehitysehdotukset häiritsevinä ja rutiineja rikkovina ja palaamme vanhaan, tuttuun ja turvalliseen suorittamiseen.

Jos pitää tehdä jotain, mitä ei haluta tehdä omien kokemusten takia, mikään ei koskaan tule muuttumaan niin kauan, kun tuo mielikuva omakohtaisesta kokemuksesta säilyy itselle totuutena.

Tästä hyvä esimerkki on myyntityö. Ihminen tekee mitä vain vältelläkseen myyntityötä tai uskottelee itselleen, että jokin muu toiminto korvaa sen niin kauan, kunnes myyntityö muuttuu omissa mielikuvissa ja uskomuksissa positiivisemmaksi.

Ihmisillä on luonnostaan taipumus huijata itseään ja tuskin sinäkään olet poikkeus. Muutamia esimerkkejä itseä huijaavista ajatusmalleista:

• Kun asia X tapahtuu, Y seuraa automaattisesti perässä.
• Pystyn muuttamaan toista ihmistä, vaikka hän ei tahtoisikaan muuttua.
• Pystyn vain silloin tekemään luovia ja oikeita ratkaisuja, kun saan inspiraation. (Vaikka näin toimien suurimmalta osalta jäisi suurin osa kaikesta tekemättä).

Näitä itsensä huijaamisen tapoja on lähes rajattomasti.

Yleisesti ottaen huijaamme itseämme tekemällä täysin samoja asioita täysin samoin kuin ennenkin, mutta odottaen erilaisia tuloksia kuin ennen. Ihan kuin joku (tai sinä itse) ei voisi tehdä näitä töitä paljon paremmin ja tehokkaammin. Varmaa on, että tekemällä asioita samoin kuin ennenkin, voimme odottaa samoja tuloksia kuin ennenkin.

Joskus tiedämme, että asioita pitäisi muuttaa, mutta olemme neroja keksimään, miksi muutos tapahtuu vasta myöhemmin. Toisin sanoen aina vain myöhemmin eli SITKU. Teemme asioita muka parhaalla mahdollisella tavalla, kunnes havahdumme muutospakkoon. Pakko onkin monesti se paras konsultti, joka saa aikaan muutoksen.

Pakko tulee joko yksittäisen asian seurauksena äkisti tai hitaammin yhteiskunnallisen, taloudellisen tai muun ison muutoksen myötä. Esimerkkeinä tästä ajasta voidaan mainita koronaepidemia ja tekoäly. Molemmissa tapauksissa ulkopuolinen tekijä pakottaa toteuttaman asioita eri tavalla. Saatamme jopa huomata, että se, minkä uskoimme olevan mahdotonta, onkin mahdollista ja lopulta toteamme, että näin tämä olisi aina pitänyt hoitaa / näin tämä toimii paremmin / näin saamme parempia tuloksia.

Sama työ, samat tehtävät – täysin eri tulos?

Samalla toimialalla yhdessä ja samassa työssä on hyvin tehokasta ja ahkeraa toimintaa ja toisessa ihmiset ovat kyllä työpaikalla tai työnsä ääressä, mutta eivät varsinaisesti töissä tuloksen kannalta. Ainakaan tulosta ei synny vaan vietetään vain aikaa eikä esimerkiksi palvella asiakasta kunnolla. Tätä näkee paljon.

Toivon, ettet käsitä ”viettämässä aikaa” -ilmaisun tarkoittavan vain laiskottelua ja töiden välttelyä, vaan tiedostamatta tapahtunutta ajautumista tai rutinoitumista. Tekemistä, jonka voisi tehdä toisin.

Nykyajan työelämässä vaaditaan, että tekijä kykenee johtamaan itseään, mutta niin ei läheskään aina tapahdu. Totuus on, ettei kaikista ei ole siihen. Kaikilla ei ole itseohjautuvuuteen tarvittavia kykyjä eikä välttämättä halujakaan. Suuren osan näistä kyvyistä, taidoista ja motivaatiosta voi hankkia. Osan saa koulutuksen kautta, osan yksinkertaisesti tekemällä ja osan olemalla osa itselle sopivaa tiimiä.

Jos itseohjautuvuuteen ei ole edellytyksiä, mutta sitä vaaditaan, tilanne johtaa helposti edellä mainittuun näennäiseen työntekoon; näytetään tekevän töitä, mutta työ ei tuota toivottua tulosta. Se voi johtua siitä, ettei tekijä siihen kykene tai mikäli hän on johdettava työntekijä, esihenkilön tavoitteen asetanta ja delegointikyky jättävät parantamisen varaa tai siksi, että kyseinen henkilö on ”vaan töissä täällä” eli työmotivaatio ja tekeminen puuttuvat kokonaan. Onko työnjohto onnistunut tehtävässään saada tekijät sisäistämään tavoitteet ja antaa edellytykset toteuttaa ne?

Joskus kiireen ja työpaineiden keskellä taisteleva huomaa yhtäkkiä, että työteho on vähitellen hiipunut. Kaikki eivät tunnista tai tunnusta tätä. Tutkimustenkin mukaan kiire ja paineet voivat vähentää työtehoa merkittävästi. Tärkeämpää on kuitenkin kiinnittää huomiota pelkän tehdyn ajan sijasta tuloksiin – siihen, että työtehoa ja työn arvoa ei pitäisi laskea vain työssä vietetyn ajan vaan tulosten mukaan.

Löysin netistä muutamalla klikkauksella hakutulosten kärjestä opinnäytetöitä ja pari julkisen sektorin esitystä, joiden mukaan ”tehollinen työaika lasketaan työn ääressä vietetyn ajan mukaan henkilöstön työelämässä koetun laadun avulla.” Tämähän on tuloksien kannalta ihan höpö höpöä!

Ja tämä vuonna 2024! Meillä on vielä edessä pitkä, pitkä matka…

Syitä oman työtehon puutteelle löydetään useimmiten ulkopuolisista tekijöistä

Kyse on kuitenkin myös siitä, että ne, jotka ovat tekevinään töitä, eivät tunnista tai tunnusta eroa siihen, että kollegat saattavat saada samoissa töissä moninkertaisia tuloksia. Motivaatio on myös ratkaiseva – tulee mieleen ikivanha sanonta, että kun työnantaja on maksavinaan palkkaa, niin työtekijä on tekevinään töitä. Tietenkään raha ja ansainta eivät todistetusti useimmille ole ainoa, eikä edes se suurin motivaattori.

Kun työllä on tekijälle syvempi tarkoitus, arvostus ja käsitys, miksi työtä tehdään ja mitä tavoitellaan, voi tapahtua ihmeitä. On korkea aika päivittää määritelmiämme ja asenteitamme työn tekemisestä ja työtehosta.

Me suomalaiset olemme saaneet viimeinkin tällä vuosituhannella sapiskaa siitä, ettemme tee riittävästi töitä. Aiemmin monella on ollut meistä mielikuva maailman ahkerimpana kansana.

Ensi kertaa tämän kuulleessa asia voi tuntua suomalaisista kummalliselta, sillä korkean tuottavuuden maissa kuten täällä, jokainen työtunti tuottaa enemmän tulosta kuin matalamman tuottavuuden maissa, ja yritykset maksavat korkean tuottavuuden maissa työntekijöilleen myös korkeampaa tuntipalkkaa.

Arvostatko työhön käytettyä aikaa, vaivaa, hikeä, verta ja kyyneliä enemmän kuin lopputulosta?

Pelkkä aika työtehon ja ahkeruuden tärkeimpänä mittarina ja palkanmaksun perusteena on tosiasioiden pohjalta monin osin aikansa elänyttä. Tähän tukeudutaan kuitenkin sekä yksilötasolla että laajemmin Suomessa erittäin sinnikkäästi.

Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä suurin osa työstä on ollut todella pitkään eniten työn tekemisen aikaan sidottua, mihin perustuvat pitkälti työehtosopimuksetkin tänä päivänä. On selvää, ettei nykykäytännöstä noin vain päästä irti, koska edelleen on paljon tehtäviä, joissa täytyy olla paikan päällä tiettynä aikana, jotta tehtävät tulevat ylipäätään tehdyksi. Monilla työpaikoilla pitäisi kuitenkin miettiä, että sen sijaan, että vaihdetaan vain aikaa rahaa vastaan, vaihdettaisi aikaa tuloksiin.

Haastamalla ajattelu- ja työtapasi voit löytää syvemmän merkityksen työhösi, ja alat arvostaa ja mitata tuloksia pelkkien työtuntien sijasta.

Jotta haastamisesta olisi hyötyä lopputuloksen kannalta, täytyy sanojen muuttua teoiksi.
Jotta toimintaa todella tapahtuu, täytyy raivata ensin psykologiset esteet pois tieltä.

Kun pohtii nykyajan työelämää, voi päätyä vaikka seuraavaan kaavaan:

TULOS = TULOKSENTEKOKYKY X TYÖAIKA

Lisäksi tästä vielä tarkemmin voi huomata, että:

TULOKSENTEKOKYKY = TYÖTAVAT X MOTIVAATIO

Mitä mieltä olet?

---

Myynnin pakoilun loppu

29.8.2023

Pauli Vuorio, myyntikouluttaja, toimitusjohtaja Power Competence Oy

Blogit ja sosiaalisen median päivitykset ovat parhaimmillaan erinomainen tapa hankkia asiakkaita, kun ne tehdään ja hyödynnetään oikein.

Uskallan väittää, että ylivoimaisesti suurimmalla osalla sosiaaliseen mediaan ja blogeihin käytetty aika oikeisiin aktiivisiin myynnillisiin toimenpiteisiin muutettuna tuottaisi valtavan paljon parempia tuloksia. Jos sisältömarkkinointiin ja myynnin edistämiseen käyttää aikaa paljon ilman tulosta, on se jatkuvaa pakenemista pelätystä tai epämiellyttävästä toiminnasta – useimmiten myynnistä.

Kun aktiiviseen myyntiin panostaa ja siihen harjaantuu ja kehittyy, se ei ole lainkaan epämiellyttävää toimintaa. Ilman myyntiä ei mikään muutu. Jotkut ovat vuosia paenneet myyntiä sijaistoimintaan ilman tulosta ja jatkavat sitä samalla tavalla kuin ennenkin.

Myös jopa ammatikseen myyntiä tekevillä voi olla roolikieltämistä, joka juontaa juurensa ajatukseen, etteivät kaverit, perhe tai yhteiskunta arvosta myyjiä ja myyntityötä. Tämä johtaa usein siihen, että henkilö alkaa kokea häpeää omasta ammatistaan. Tällaiset negatiiviset mielikuvat ”tyrkkymyyjistä” lähtevät usein jo kotoa asti, tai ne ovat syntyneet työyhteisön sisällä, jossa myyntityötä väheksytään.

Kasvun ja kehittymisen huippumyyjäksi voi aloittaa miettimällä omaa ajankäyttöään. Kaikki mahdolliset myyntikirjat lukenut ja kolmesataa erilaista kaupan klousaamistapaa tunteva myyjä voi jäädä helposti lehdelle soittelemaan, kun perustaitoinen myyjä saa tuloksia keskittymällä muutamaan perusasiaan hifistelyn sijasta. Yllättävän usein kyse ei ole vain taidoista, vaan myös ajankäytöstä.

Tuloksia tekevästä aktiivisesta (lue: työaikana tehdystä) myyntityöstä pakeneminen on entistä helpompaa. Ennen muinoin saattoi myyntiä paeta esimerkiksi iltapäivälehden parissa sen sijaan, että olisi valmistellut uusia myyntitapaamisia, nyt älypuhelinten aikakaudella mahdollisuuksia huomattavasti enemmän. Klassinen tapa on kuitenkin tehdä kaikkea muuta myynnin kannalta epäoleellisempaa ja omasta mielestä mukavampaa ja uskotella itselleen tekevänsä sitä, mistä tulos syntyy, vaikka näin ei olisikaan.

Kun kovan kautta mennään, niin kaikki selitykset, joissa selitetään, että onhan se ja se myyntityötä vaikkei ole sitä myynnin ydintä on juuri myynnin pakoilua. Jos saman energian käyttäisi myyntityöhön niin… Jotkut ovat valmiita käyttämään vaikka kuinka paljon aikaa myydäkseen sitä myyntinä, mikä ei ole sitä.

Ole rohkea ja tee muutos! Se lähtee yhdestä pienestä askeleesta. Älä yritäkään haukata koko kakkua keralla. Vastoinkäymisiä tulee etkä jatkuvasti pääse haluamiisi tuloksiin. Aloita kuitenkin uudestaan ja uudestaan ja kehitä toimintaasi. Jos et tiedä miten, hae apua!

Voin vannoa, että mikäli toimit systemaattisesti näin, aktiivisesta myynnistä tulee sinulle lopulta intohimosi ja arvostuksesi kohde. Voit jopa paeta muita asioita myyntiä tekemällä sen sijaan, että nyt on päinvastoin

Ps. Myynnin montuista nousemiseen auttavat myyntikoulutukset: https://www.powercompetence.fi/

Myyntikoulutus aktiiviseen myyntiin 23.1.2024

---

Esihenkilöviestinnän työkalupakki: Mihin esihenkilöviestintää tarvitaan?

Eila Mäntyjärvi

8.8.2023

Esihenkilöviestintä on keino tutustua tiimiin

Esihenkilöviestintä on tärkeä osa johtamista ja varsinkin aloittavalle esihenkilölle tärkeä tapa tulla tutuksi ja tutustua omaan tiimiin.

Tässä esihenkilöviestinnän työkalupakissa kerron esihenkilön viestintätehtävistä ja annan kymmenen viestintävinkkiä työtään aloittavalle esihenkilölle.

Mihin esihenkilöviestintää tarvitaan?

Esihenkilön työtehtäviä kuvaillaan ja jaotellaan monella tavalla, esimerkiksi asioiden ja ihmisten johtamiseen, osaamisen johtamiseen ja motivoimiseen. Kaikkia näitä tarvitaan, mutta lähes kaikkeen tarvitaan myös viestintää!

Viestinnän asiantuntijana toivonkin, että jokaisessa organisaatiossa kirjattaisi ylös esihenkilön työtehtävät sekä viestintä osana työnkuvaa esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Esihenkilön ydintehtäviä ovat mm.

• Viestiä organisaationne strategiasta, tavoitteista ja tehtävistä, niin, että jokainen ymmärtää, mitä tehdään, miksi, miten ja milloin sekä mikä on jokaisen tiimiläisen rooli tavoitteiden saavuttamisessa.
• Ohjata työntekijöitä tavoitteiden mukaiseen suuntaan.
• Vastata perehdyttämisestä sekä määritellä työtehtävät, vastuut ja yhteiset pelisäännöt.
• Hyvän ilmapiirin ja innostuksen luominen.
• Oman tiimin osaamisen johtaminen.
• Toiminnan koordinointi niin, että jokainen tiimin jäsen tietää, mitä hänen tulee tehdä, milloin, miten ja missä.
• Tulosten ja työpanosten arviointi ja niistä kertominen.
• Motivointi ja palautteen antaminen.
• Tulevaisuudesta ja organisaation näkymistä sekä koko toimialan kehityksestä kertominen.

Luottamusta rakennetaan vuorovaikutuksella ja viestinnällä

Aloittavalle esihenkilölle voi olla vaikeaa hahmottaa, mistä ja miten lähteä tiimin kanssa liikkeelle. Jos tiimisi henkilöt eivät ole ennestään tuttuja, tärkeintä on ensimmäisenä tutustua puolin ja toisin – kuunnella ja rakentaa luottamusta, ennen kuin lähdet toteuttamaan suurempia muutoksia ihmisten arkeen.

Ennen kuin uusi esihenkilö voi toimia uskottavasti, hänen tulee lunastaa roolinsa. Muutos- ja johtamisvalmentaja Timo Erämetsän sanoin hänen tulee saada lupa johtaa. Se tarkoittaa yllä olevista asioista, kuten tavoitteista ja pelisäännöistä, keskustelemista oman tiimin kanssa. Kun kanavat ovat niin sanotusti auki, sinun on helpompaa kertoa tiimillesi, mitä odotat heiltä, mikä tulee muuttumaan ja miksi ja mitkä ovat sinun tehtäviäsi heidän esihenkilönään.

Esihenkilön tulee astua laatikon ulkopuolelle ja tavata ihmisiä myös kasvokkain.

Esihenkilöviestinnän kymmenen vinkkiä aloittelijalle:

1. Esihenkilönä sinun tulee viestiä omana itsenäsi eikä luomassasi kuvitteellisessa roolissa. Kerro avoimesti toimintaperiaatteesi ja mihin uskot esihenkilötyössä ja minkä vuoksi.
2. Kerro myös rohkeasti uusista ajatuksistasi ja ideoistasi, mutta pikku hiljaa. Ne voi esittää monella tavalla ja ennen kaikkea työpaikan kulttuuria kunnioittaen.
3. Jos olet itse räväkkä ja lennokas viestijä ja muut introverttejä insinöörityyppejä, kannattaa omaa vuorovaikutustyyliä mukauttaa vastaavasti ja esittää muutosideat esimerkiksi tosiasioiden ja lukujen pohjalta. Jos taas olet introvertti, pyri lisäämään vakuuttavuutta asiasisällön lisäksi äänenkäytölläsi ja kehonkielelläsi.
4. Ole tietoinen kehonkielestäsi ja keskity kuuntelemiseen. Vaikka osoitat sanallisesti hyväksyntää ja kuuntelemista, et ole uskottava, jos kehonkielesi osoittaa sinun ajattelevan jotakin muuta. Ole siis läsnä, kun sinulle puhutaan ja osoita kuuntelevasi kehonkielelläsi ja kysymällä tarkentavia kysymyksiä.
5. Kun annat tai saat palautetta, älä tyrmää tai jyrää sanallisesti tai kehonkielellä. Tuima ilme ja kädet puuskassa kertovat keskustelekumppanille enemmän kuin tuhat sanaa.
6. Panosta kahdenkeskisiin keskusteluihin, koska niissä voit keskittyä täysin tiimisi jäsenen sanalliseen ja sanattomaan viestintään – ja toisin päin. Näin väärinymmärrysten riski minimoituu ja voit tehdä tarkentavia kysymyksiä tiimisi jäsenen sanattoman viestinnän pohjalta. Esimerkiksi: näen, että olet tästä asiasta hieman epäileväinen. Kerrotko miksi?
7. Tarkkaile tiimisi jäsenten keskinäistä kemiaa ja yritä tunnistaa heidän vuorovaikutustyylejään. Kuka on suupaltti ekstrovertti, kuka taas tahtoo jäädä taka-alalle tarkkailijaksi eikä sano helposti mielipidettään? Kuka nauttii yksityiskohtien hiomisesta, kuka asioiden visioimisesta?
8. Kerro, kysy, kuuntele ja katsele. Ota selvää, mitä sinulta ja työltä odotetaan. Älä tyrmää lennokkaitakaan ajatuksia ja ideoita. Tarkkaile, miten niihin suhtaudutaan. Sopikaa yhdessä tavoitteet, pelisäännöt, aikataulut, vastuut ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan.
9. Mieti etukäteen, miten käsittelet sinuun kohdistuvia negatiivisia tunteita. Sinua kohtaan voi olla ennakkoluuloja tai jokin sinussa, toimintatavoissasi tai ajatuksissasi voi ärsyttää. On hyvä nostaa kissa pöydälle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rakentavalla tavalla ja avoimien kysymysten avulla.
10. Ujuta viestintä viikkosuunnitelmaasi kirjaamalla ylös, mistä asioista viestit, missä tilanteissa ja kenen kanssa sekä miksi ja miten (kanavat).

Esihenkilöviestinnän tehopäivä 12.12.2023 ohjelma ja ilmoittautuminen

---

Esiintymistaito kuntoon: Kehonkieli paljastaa todelliset tunteesi

Eila Mäntyjärvi

17.3.2023

Puhetaitoon ei kuulu vain se, mitä puhut, vaan myös se, miten puhut. Kehonkielellä voi luoda vakuuttavuutta, mutta epävarma tai ristiriitainen kehonkieli voi myös murentaa sitä ja saada kuulijat epäilemään sanomaasi. Siksi on tärkeää, että kehonkieli puhuu samaa kieltä sanojen kanssa.

Kehonkieli paljastaa, mitä oikeasti tunnemme ja ajattelemme; ajatuksemme ja tunteemme ikään kuin ”vuotavat” huomaamattamme ulos. Hyvin nopeat reaktiot näkyvät ennen niiden peittämistä niin sanottuina mikroilmeinä.

Jotta luomme puhujina uskottavuutta, meidän täytyy seistä sanojemme takana myös tunnetasolla. Esiintymiskammoiselle kehonkielen hallinta tarkoittaa sitä, että jos hän onnistuu tsemppaamaan itseensä luottamusta ja positiivista asennetta, varmuus huokuu myös ulospäin eikä jännitys näy yhtä pahasti kuulijoille – jos lainkaan.

”Jotta luomme puhujina uskottavuutta, meidän täytyy seistä sanojemme takana myös tunnetasolla”

Kehonkieli on osa sanattoman viestinnän kokonaisuutta

On tärkeää, että tunnemme omat ja muiden kehonkielen salat ja osaamme hyödyntää niitä vuorovaikutus- ja puhetilanteissa. Meidän pitää kuitenkin lukea ihmistä kokonaisuutena, ei siis vain yhtä elettä tai ilmettä.

On myös hyvä muistaa, että ulkoiset olosuhteet, kuten lämpötila, valaistus, melu ja muuten vain epämukava olo, heijastuvat tunnetilaamme ja sitä kautta sanattomaan ja jopa sanalliseenkin viestintäämme.

Työvaatteiden myötä puemme usein itsellemme ”työminän”. Kun menemme yleisön eteen, meidän pitää tsempata itsellemme energiaa ja pukea päällemme ”puhujaminä”, joka on aidosti kiinnostunut yleisöstään ja asiastaan. Puhetilanteessa yleisöstään kiinnostunut puhuja ei mieti vain omaa kehonkieltään, vaan tarkkailee myös yleisönsä kehonkieltä ja mukauttaa esitystään tarvittaessa yleisön reaktioiden mukaan.

Mitä kehonkieleen kuuluu?

Reviiri kertoo henkilökohtaisen tilamme rajat. Tilan tarve vaihtelee kulttuureista ja ihmisistä riippuen. Meillä suomalaisilla reviiri on yleensä suuri. Jos ventovieras ihminen koskettaa meitä, koemme helposti, että reviirillemme tunkeudutaan.

Tuttujen kanssa mukava reviiri vaihtelee puolesta metristä metriin tuttuuden asteesta riippuen. Läheiset päästämme iholle asti. Tuntemattoman kanssa määritämme reviirimme rajat kättelemällä.

”Tuntemattoman kanssa määritämme reviirimme rajat kättelemällä.”

Puhuja, joka uskaltaa tulla lähelle yleisöään ja ottaa silti oman tilansa, antaa itsevarman vaikutelman. Jos epävirallisessakin tilaisuudessa piileskelet puhujapöntön tai pöydän takana, luot muurin yleisösi ja itsesi välille. Myös vapaasti liikkuva ja elehtivä puhuja antaa varman vaikutelman – paitsi silloin, kun hän ramppaa yleisön edessä hermostuneesti ja huomio kiinnittyy liikkumiseen eikä itse asiaan!

”Puhuja, joka uskaltaa tulla lähelle yleisöään ja ottaa silti oman tilansa, antaa itsevarman vaikutelman.”

Eleet ja ryhti paljastavat eläinmaailmastakin tuttuja tunteita

Kun olemme itsevarmoja ja haluamme näyttää sen, ”röyhistämme rintaa”: vedämme hartiat taakse ja pöyhistelemme itsemme myös käsien avulla suuriksi. Itsevarma puhuja ottaa tilaa: hän nojautuu pöytään innostuessaan tai painottaessaan puhettaan, seisoo tukevasti haara-asennossa ja uskaltaa elehtiä käsillään.

Epävarmalla ihmisellä pää roikkuu alhaalla hartioiden välissä ja katse välttelee yleisöä. Epävarma puhuja yrittää viedä mahdollisimman vähän tilaa eleillään ja ilmeillään. Jalkaterätkin saattavat kääntyä sisäänpäin.

Suora katsekontakti ja avoimet kädet ja rintamasuunta yleisöön päin antavat luotettavan, rehellisen ja avoimen kuvan puhujasta. Jos puhuja ei täysin keskity yleisöön, saattavat poispäin osoittavat jalkaterät tai hieman kääntynyt ylävartalo paljastaa, että puhuja haluaisi olla jossain muualla tai että hänellä on kiire.

Jos taas tunnemme olomme turvattomaksi ja epävarmaksi, suojaamme ja kosketamme tiedostamattamme itseämme. Kiedomme käsivarret ylävartalon ympärille ja sivelemme itseämme tyynnyttelevästi esimerkiksi käsivarresta tai niskasta.

”Puhuja, joka uskaltaa tulla lähelle yleisöään ja ottaa silti oman tilansa, antaa itsevarman vaikutelman.”

Jos valehtelemme tai yritämme estää itseämme valehtelemasta tai suusta on jo päässyt sammakoita, saatamme tahattomasti laittaa sormen suun eteen. Hallitummin sormi vain koskettaa suupieltä tai hieraisee nenää. Sormi suun edessä voi myös tarkoittaa miettimisrauhaa eli henkilö hiljentää näin itsensä ja ympärillä olijat. Miettivä tai epävarma ihminen taas hieraisee usein leukaansa.

Kun laitamme kädet ristiin rinnalle, saatamme olla puolustuskannalla, osoittaa päättäväisyyttä tai meillä on kylmä – tai asento on vain mukava. Vain toinen käsi ristissä tai muistiinpanojen puristaminen rintaa vasten voi paljastaa puhujan epävarman olon; eleellä haluamme suojella vartalomme herkimpiä osia.

Kun kohottelemme hartioitamme ja käsiämme, kerromme, ettemme tiedä tai ettei asia oikeastaan kiinnosta. Jos nostamme vain toista hartiaa, eleestä tulee kiertelevä ja kaarteleva, mikä ei lisää luottamusta puhujaa kohtaan.

Kun käännämme ”rintamasuunnan” yleisöön päin, osoitamme olevamme kiinnostuneita kuulijoistamme. Jos keskitymme taaksemme valkokankaalle tai vain muistiinpanoihin, kadotamme yhteyden yleisöön. Myös puhujan taakse lukitut kädet paljastavat, ettei hän halua lähempää kontaktia kuulijoiden kanssa.

Tarkkaile yleisöäsi!

Jalkojaan heilutteleva, sormiaan tai kynäänsä naputteleva tai kelloaan / kännykkäänsä vilkuileva kuuntelija on tylsistynyt tai hänellä on kiire. Tähän viittaa myös, jos kuulijan pää nojaa raskaasti kämmeneen.

Jos kuulijan sormet on ristitty peukalot ylöspäin, hän suuntautuu myönteisesti puhujaan ja hänen asiaansa. Jos peukalot sukeltavat alaspäin ja ilme muuttuu ja kuulija vieläpä nojaa leuallaan tai koko ylävartalollaan taaksepäin, hän voi olla eri mieltä kanssasi.

Päätään kallistava kuulija kuuntelee tarkasti, vaikka käsivarret olisivat puuskassakin – varsinkin jos hänen huomionsa on kiinnittynyt puhujaan ja sormi nojaa poskeen. Jos silmät ovat sirrillään, ilme on epäilevä ja huulet mutrussa, hän saattaa olla ensimmäinen, joka kommentoi ja kysyy tarkentavia kysymyksiä esityksesi lopussa!

Ilmeet ja katsekontakti paljastavat enemmän kuin arvaatkaan

Sanotaan, että silmät ovat sielun peili ja hymy on pienin matka kahden ihmisen välillä. Aidosti hymyilevä ja silmiin katsova ihminen herättää luottamusta, sillä myös hänen silmänsä nauravat. Aidosta hymystä eroaa vino hymy, jolloin vain toinen suupieli nousee, mikä antaa ylimielisen vaikutelman.

Epäluuloisella, miettiväisellä ja aggressiivisella ihmisellä silmät siristyvät ja kulmakarvat rypistyvät. Jos emme halua nähdä jotakin ihmistä tai asiaa, etäännytämme itsemme katsomalla poispäin tai peittämällä silmämme. Hallitumpana versiona epämukavuus näkyy siinä, että kuulijan sormi koskettaa silmäkulmaa.

Esiintymistaito kuntoon: Kehonkieli paljastaa todelliset tunteesi

Hermostunut ihminen räpyttelee silmiään, kun taas taitava valehtelija katsoo rävähtämättä silmiin. Hämmästyneenä, Esiintymispelkosäikähtäneenä tai epäuskoisena silmämme laajenevat. Jos kuulijasi pyörittelee silmiään, hän osoittaa hyvin epäkohteliaalla tavalla väheksyntää tai kärsimättömyyttä.

Harjoittelemalla mestariksi!

Kehonkielen havainnointia ja tulkitsemista on helppo harjoitella kotioloissa omaa perhettä tai lähipiiriä havainnoimalla tai vaikkapa television draama- tai reality-sarjoja katselemalla. Varsinkin läheisiä tarkkaillessa on tärkeää olla hienotunteinen ja välttää ylitulkintoja. Ystävältä voi myös kysyä tarkentavia kysymyksiä: ”Nostit kulmakarvojasi, mikä sanomassani hämmästyttää sinua?”

Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa oma kehonkieli ja karsia mahdolliset vakuuttavuutta murentavat maneerit. Parhaiten oman kehonkielen hallintaa oppii harjoittelemalla ja videoimalla omia puhe-esityksiä.

Kun haluat oppia lisää siitä, miten tullaan vaikuttavaksi puhujaksi, ilmoittaudu Vaikuttava puhe ja esiintyminen -koulutukseen 30.5.2023

Kirjallisuutta aiheesta:

• Vaikuttavan puhumisen taito (Antti Mustakallio 2015)
• Kehokoodi, Sanattoman viestinnän opas (Sami Sallinen 2019)
• Myynnin kultainen kirja (Pauli Vuorio 2016)

---

7 vinkkiä, joilla saat tiimisi loistamaan

Eila Mäntyjärvi

16.1.2023

Esihenkilöviestintä ja esihenkilön vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevassa roolissa siinä, miten hyvin tiimi työskentelee ja miten hyvin sen tavoitteet täyttyvät. Esihenkilön viestintä- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat työilmapiiriin, työssä viihtymiseen ja sitä kautta yrityksen tai organisaation tuloksiin. Hyvillä vuorovaikutus- ja viestintätaidoilla esihenkilö saa tiiminsä loistamaan!

(Postaus sisältää lopussa myös kaupallisia linkkejä. Ne on merkitty *merkillä)

Kahdenkeskinen keskustelu on ”rikkainta” viestintää, koska silloin voit keskittyä täysin keskustelukumppanisi sanalliseen ja sanattomaan viestintään (Kuva: Pexels, Vanessa Garcia)

1. Tunnista ja sisäistä roolisi eri tilanteissa

Sen lisäksi, että esihenkilö työskentelee omassa asiantuntijaroolissaan esimerkiksi rakennusinsinöörinä tai sairaanhoitajana, hänen täytyy hypätä myös työnohjaajan, sparraajan, palautteen antajan ja päätöksentekijän rooliin.

Esihenkilökollegan kanssa työskennellessäsi taas otat työkaverin roolin – kuuntelet, kommentoit ja autat työkaveriasi. Työryhmissä toimit asiantuntijaroolissa ja saatat joutua myös diplomaatin rooliin, jos mielipiteet eriävät kovasti toisistaan.

Oman esihenkilösi kanssa keskustellessasi tarvitset diplomatian lisäksi neutraalin kuuntelijan ja viestijän erinomaisia vuorovaikutustaitoja. Olet se linkki, joka päättää, miten ja milloin johdon tavoitteet kerrotaan omalle tiimille. Joudut pohtimaan, miten tiimisi reagoi tavoitteisiin ja miten saat heidät työskentelemään tehokkaasti niiden eteen.

Kuten huomaat, esihenkilöllä on useita eri rooleja, joissa hänen tulee vastata erilaisiin tarpeisiin. Roolit saattavat muuttua monta kertaa päivän aikana, mikä tekee työpäivistä haasteellisia, mutta antoisia!

2. Vaikuta tehokkaasti kasvokkain kohtaamisissa

Kasvokkain tapaamiset ovat tehokkain ja vaikuttavin viestinnän muoto. Erilaisissa kohtaamisissa, olivat ne sitten kahdenkeskisiä keskusteluja, käytävätapaamisia tai palavereita, ei puhuta vain asiaa, vaan vaihdetaan kuulumisia, osoitetaan arvostusta ja luottamusta sekä innostetaan ja motivoidaan – myös kehonkielellä ja äänellä.

Sillä, miten esihenkilö huomioi tiimiläisensä, on suuri merkitys työssä viihtymiselle. Jo muutama negatiivinen sana tai ele työpaikan käytävällä voi muuttaa mukavasti alkaneen työpäivän ikäväksi. Onkin hyvä muistaa, että ajatuksesi, toiveesi ja mielialasi heijastuvat kehonkielessäsi ja äänessäsi!

Pienillä keinoilla, kuten rohkaisevilla sanoilla, ilmeillä, eleillä ja äänensävyllä voit annustaa tai lannistaa. Ei siis ole aivan sama, millä mielellä tulet aamuisin töihin ja miten tervehdit työkavereitasi!

3. Kehitä vuorovaikutustaitojasi

Ihmisten kohtaamisen ja kohtelemisen taito on yksi tärkeimmistä esihenkilötaidoista. Esihenkilö vastaa työpaikallaan vuorovaikutuksen ja viestinnän sujumisesta, ohjaa ja näyttää itse esimerkkiä.

Hyvillä vuorovaikutustaidoilla tarkoitetaan:

• kuuntelemisen taitoa ja halua ymmärtää
• muiden arvostamista ja arvostuksen näyttämistä
• halua ja kykyä tehdä yhteistyötä
• omien ajatusten ilmaisemista jämäkästi, mutta muita loukkaamatta
• halua ja kykyä keskustella, neuvotella ja ratkaista ongelmia
• tunneälyä (kykyä huomata ja ottaa tunteet huomioon)
• erilaisten mielipiteiden hyväksymistä
• halua joustaa ja tehdä kompromisseja.

4. Lisää työmotivaatiota kohtelemalla tiimisi jäseniä arvostavasti

Jos olet välinpitämätön ja kielteinen esihenkilö, se ei välitä arvostuksen tunnetta tiimiläisillesi. Kun olet kiinnostunut ihmisistä, kyselet ja kannustat ja annat heille aikaasi ja huomiotasi, lisäät tiimiläistesi ammatillista itsetuntoa ja työmotivaatiota.

Miten positioit itsesi ja tiimiläisesi?

Positioinnilla tarkoitan sitä, miten osoitat paikan itsellesi ja muille ja miten annat erilaisia rooleja tiimisi jäsenille.

Positointia tehdään sekä tietoisesti ja tiedostamatta. Annatko puheenvuoron palavereissa jollekin asiantuntijalle useammin kuin toiselle? Suhtaudutko tiimiläisesi pyyntöön kärsimättömästi kelloa vilkuillen? Puhetapasi, kehonkielesi ja se, millaisia vaikutusmahdollisuuksia annat muille, vaikuttaa tiimisi ja työyhteisösi toimintaan ja suhteisiisi muihin ihmisiin.

5. Rohkaise kehonkielelläsi, sanavalinnoillasi ja äänelläsi

On tärkeää miettiä, miten asiat sanomme. Jos olet saanut positiivista palautetta ”puolihuolimattomasti”, olet varmasti miettinyt, oliko palaute oikeasti positiivista vai tuliko se rutiinilla tai jopa pottuiluna. Jos kehonkieli ja ääni ovat ristiriidassa sanoman kanssa, uskomme todennäköisesti ennemmin kehonkieltä kuin itse sanomaa.

Jos haluamme rohkaista, kerromme sen yleensä yksiselitteisesti kannustavalla tavalla kuten:

Näyttää / kuulostaa hyvältä…

Onpa hyvää työtä, miten…

Kerro lisää!

Hyvä / hienoa, että…

Kiinnostava ajatus, kerro lisää / kerrotko vielä…

Jos tähän liittyy vielä kiinnostunut äänensävy, katsekontakti ja hymy, on kannustava vaikutus vielä uskottavampi.

6. Varo, ettet lannista edes huomaamattasi!

Jos tiimisi jäsen tulee innosta puhkuen kertomaan ideastaan tai jostain hienosti sujuneesta asiasta, varma tapa lannistaa hänet on katsoa ohi ja vilkuilla kelloa / tietokonetta. Myös sanavalinnoilla on merkitystä:

Tähän ei ole kyllä aikaa…

Joudutaanko tähän tekemään paljon ylitöitä?

Oliko siinä tarpeeksi….

Hyvä juttu.

Ei kai se…

Tulitko ajatelleeksi…

Nopeasti sitten.

Eikö tästä ole jo puhuttu, että….

Tämä on enemmänkin xxx juttu…

Perustele.

Pohditko seurauksia?

Et tainnut…

7. Muista, että hyvä esihenkilö ei nolaa ketään vaan hyväksyy jokaisen yksilönä

Toisten ihmisten hyväksyminen ei tarkoita mielistelyä eikä liiallista joustamista; jämäkkä esihenkilö on oikeudenmukainen ja tasapuolinen, puuttuu asiattomaan toimintaan ja luo turvallisen henkisen ilmapiirin työpaikalle.

Motivoivaa tammikuuta työpaikoille!

PS. Jos pidit postausta hyödyllisenä, jaa se myös kaverillesi. Sharing is caring!

Tule mukaan kaikille avoimeen Esihenkilöviestinnän tehopäivään Tampere-talossa 7.3. klo 9–16.30.

Koulutuksen ohjelma ja ilmoittautuminen

---

Yrityskehitystä voi tehdä markkinaehtoisesti tai hyödyntää kehitysrahaa

Business Finland kertoo tiedotteessaan, että Suomen yritystukijärjestelmä uudistettiin perusteellisesti viisi vuotta sitten, kun innovaatiorahoittaja Tekes ja vienninedistäjä Finpro yhdistyvät. Business Finlandin alle tuotiin lisäksi matkailu ja ulkomaisten investointien tuominen Suomeen. Arkinen työ on todistanut mallin toimivuuden, sillä noin 800 miljoonaa euroa asiakkaiden viennistä kaukomarkkinoille on syntynyt viime vuosien aikana vuosittain Business Finland -yhteistyön ansiosta.

Business Finlandin lisäksi Yrityksen kehittämisavustuksia myöntää mm. ELY.

Oikeiden asiantuntijoiden avulla tiedät, mitä kehitysrahoitusmuotoja voit saada ja missä järjestyksessä. Kokeneet asiantuntijat varmistavat, että kehitysrahalla tehdyt käytännön toimenpiteet ovat korkealla tasolla ja että muotoseikat ja raportit tehdään oikein.

Yritykselle myönnettävällä kehitysrahalla pystyt toteuttamaan kehittämistoimia nopeammin ja riskittä verrattuna siihen, että teet sen omalla rahalla. Myönnettyä kehitysrahaa ei tarvitse maksaa takaisin, kuten lainaa. Osakeyhtiön on mahdollista saada kehitysrahaa, kun sen taloudelliset edellytykset kehitystoimintaan ovat riittävän hyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ei ole maksuhäiriömerkintöjä, viranomaisvelvoitteet ovat ajan tasalla, luottoluokitus on vähintään A ja yrityksesi on muu kuin henkilöyhtiö.

Business Finlandin ja ELY:n rahoitusehdoissa tapahtui vuoden vaihteessa muutoksia. Tietyt rahoitukset myönnetään alle 5- vuotiaille yrityksille ja tietyt yli 5- vuotiaille. Hyvänä uutisena mainittakoon, että Innovaatiosetelissä avustuksen määrä on vuonna 2023 kuusituhatta (6 000) euroa ja 100 % ostettujen palvelujen arvonlisäverottomasta määrästä. Voit käyttää tämän summan ostaaksesi palveluita palveluntuottajalta. Monissa rahoitusinstrumenteissa täysimääräisesti myönnettävän rahan osuus kasvoi.

Power Competence Oy on kumppanisi kehittämisessä ja kouluttamisessa. Vaikka yrityksellä itsellään siis olisi jo asiantuntija omassa palveluksessa hakemuksien tekemiseen, on järkevää kysyä kannattaako hänen resurssejaan käyttää vai onko paljon tehokkaampaa ja kannattavampaa käyttää ulkopuolista apua. Apuamme kannattaa käyttää myös varsinaiseen toteuttamiseen. Toteutuksessa pystymme antamaan täydentäviä palveluita lähes kaikissa tapauksissa. Palvelumme poikkeaa toimintatavaltaan suuresti rahastavista hakemuksen tekijöistä tai muista rahastajista. Katso lisää:

https://www.powercompetence.fi
https://www.powercompetence.fi/yrityksenkehittaminen
https://www.powercompetence.fi/yrityksen-rahoitus
https://www.powercompetence.fi/innovaatioseteli

---

Yrittäjän ilmaiset laskurityökalut netissä

Netissä olevat maksuttomat laskurityökalut tuovat yrittäjän arkeen helpotusta. Kaikkea ei tarvitse laskea itse päässä, eikä laskukaavoja tarvitse muistella. Kirjoita vain luvut laskuriin, niin laskuri ilmoittaa hetkessä oikean vastauksen.

Yrittäjän tärkeimmät laskurityökalut löytyvät lainavertailupalvelu Nordic Bankin nettisivuilta. Laskurityökaluilla laskeminen on erittäin helppoa ja nopeaa, joten yrittäjän aikaa säästyy muihin asioihin. Sivuilta löytyy laskurit esimerkiksi prosenttilaskujen, viivästyskoron ja IBAN-tilinumeron laskemiseen. Kaikkia laskureita saa käyttää veloituksetta niin monta kertaa kuin on tarve.

Viivästyskorkolaskuri laskee myöhästyneen laskun kulut

Lain mukaan velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa, jos lasku maksetaan myöhässä. Viivästyskorko on kuluttajille 7 %. Laskutusjärjestelmä ei välttämättä laske viivästyskorkoa automaattisesti, joten avuksi tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa Nordic Bankin viivästyskorkolaskuri.

Nordic Bankin viivästyskorkolaskuriin pitää kirjoittaa vain tiedot maksettavasta summasta, laskun alkuperäinen eräpäivä sekä minä päivänä lasku maksettiin. Laskuri näyttää heti viivästyskoron määrän selkeästi ja tarkasti.

Viitenumerolaskurilla teet viitenumerot laskuille

Viitenumeron avulla maksu kohdistetaan oikeaan laskuun. Viitenumero toimii siis laskun tunnistekoodina. Numero on erittäin tärkeä, sillä jos sitä ei käytä, järjestelmä ei välttämättä tunnista laskua maksetuksi.

Viitenumerot kannattaa ottaa käyttöön heti yritystaipaleen alussa, jotta toiminta on alusta lähtien selkeää ja helppoa myös tulevaisuudessa ja maksuliikenteen seuranta pysyy aina ajan tasalla. Monilla aloittelevilla pienyrittäjillä ei ole laskutusohjelmaa. Tällöin laskun voi kirjoittaa esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla. Viitenumerolaskuri on erittäin hyödyllinen tällaisessa tilanteessa.

Nordic Bankin viitenumerolaskuri antaa viitenumeron seuraavalle kymmenelle laskulle. Kirjoita laskuriin vain laskunumero, niin saat viitenumerot, joihin on tunnistenumero laskettu valmiiksi oikein. Mitään muita tietoja ei tarvita. Viitenumero on yleensä 4–20 merkin pituinen. Mitä pitempi numerosarja on, sitä helpommin sitä näpytellessä tapahtuu virheitä.

Alv-laskurilla lasket tuotteista maksettavan arvonlisäveron

Palveluista ja tavaroista pitää maksaa arvonlisävero. Veron määrä on yleensä 24 %. Vero pitää maksaa, jos yrityksen liikevaihto on yli 15  000 euroa vuodessa, eli aivan pienten yritysten ei tarvitse kyseistä veroa maksaa.

Helppokäyttöisellä Alv-laskurilla lasket hetkessä veron määrän. Laskurista pitää ensin valita oikea verokanta. Sen jälkeen laskuriin kirjoitetaan joko tuotteen verollinen hinta tai veroton hinta. Klikkaa sitten Laske-painikkeesta, niin näet tuotteen verollisen ja verottoman hinnan sekä veron määrän euroissa.

IBAN-laskuri muuntaa vanhan mallisen tilinumeron IBAN-muotoon

IBAN-tilinumero on pitkä numerosarja, jonka alussa on kaksi maatunnuksen mukaan tulevaa kirjainta. Suomalaisissa tilinumeroissa on FI-tunnus. IBAN on ollut käytössä kansainvälisesti jo 15 vuotta. Sitä käytetään etenkin EU- ja ETA-alueen rajan ylittävissä maksuissa, mutta moni maa käyttää sitä myös maan sisäisesti.

Vaikka IBAN-tilinumerot ovat olleet käytössä jo pitkään, ei tilinumeron IBAN-muoto silti välttämättä ole aina tiedossa. Joissakin verkkopankeissa pystyy vielä maksamaan vanhaa tilinumeroa käyttämällä. Tällöin järjestelmä muuttaa sen automaattisesti IBAN-muotoon. Kaikissa verkkopankeissa ei kuitenkaan ole tällaista mahdollisuutta.

Nordic Bankin IBAN-laskuri laskee uuden tilinumeron. Kirjoita laskuriin vanhan mallinen tilinumero, niin laskuri ilmoittaa sinulle uuden IBAN-numeron. IBAN-numeroa kannattaa käyttää, koska pankki ei välttämättä hyväksy maksua, jos oikeaa numeroa ei ole käytetty.

Yrityslainalaskuri laskee lainan kuukausierän

Useimmille yrityksille tulee jossain vaiheessa tilanne, jossa tarvitaan lisää rahoitusta yrityksen ulkopuolelta. Rahoitusta voidaan tarvita esimerkiksi henkilökunnan palkkaamista tai investointien toteutusta varten. Nordic Bankin kautta yrityslainaa voi hakea enintään jopa 250  000 euroa ilman vakuuksia.

Nordic Bankin yrityslainalaskurin avulla voit helposti laskea, mikä olisi sopiva laina-aika tarvitsemallesi lainasummalle. Kirjoita laskuriin lainan määrä ja laina-aika, niin näet arvion kuukausierästä sekä muita lainan tietoja. Laina-aikaa vaihtelemalla näet heti, miten takaisinmaksuaika vaikuttaa kuukausierään. Laskuri on erinomainen apu, kun yritys suunnittelee lainarahoituksen hakemista.

Vakuudeton yrityslaina sopii monenlaisiin tilanteisiin. Rahat saa nopeasti käyttöön, yleensä jo yhden työpäivän kuluessa, joten tällainen laina sopii myös kiireellisiin tilanteisiin. Lainaa haetaan netin välityksellä, joten yrittäjän ei tarvitse käyttää aikaa lainaneuvotteluihin pankin kanssa. Koko lainanhakuprosessi hoituu kätevästi netissä. Nordic Bank välittää yrityslainahakemuksen yli 10 pankille ja rahoitusyhtiölle, joten yrityslainojen kilpailuttaminen onnistuu helposti yhdellä hakemuksella.

Korkoa korolle -laskuri näyttää, miten ilmiö vaikuttaa säästöihin

Korkoa korolle -ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että kun kertyvät tuotot sijoitetaan uudestaan, myös korot alkavat kerryttää tuottoa. Kertyviä tuottoja ei siis välttämättä kannata ottaa käyttöön. Kun ne sijoittaa eteenpäin, myös korko alkaa kasvaa korkoa. Ilmiön ymmärtäminen auttaa tekemään järkevämpiä taloudellisia päätöksiä.

Nordic Bankin korkoa korolle -laskuri kertoo sijoituksen arvon sijoitusajan päätyttyä. Laskuriin kirjoitetaan alkusijoituksen määrä, kuukausittain säästöön laitettava summa, vuotuinen tuotto-odotus sekä sijoitusaika. Parhaan hyödyn korkoa korolle -ilmiöstä saa pitkällä aikavälillä. Siihen vaikuttaa tietysti myös sijoitettavan summan koko ja tuotto-odotus.

Prosenttilaskureilla lasket prosenttilaskut hetkessä

Jokaiselle tulee väistämättä arkielämässä eteen erilaisia prosenttilaskuja. Kiireistä ja kuormittavaa arkea on mukava helpottaa vähän laskemalla nuo laskut prosenttilaskurilla. Nordic Bankin prosenttilaskureilla voit laskea monenlaisia prosenttilaskuja. Laskurilla laskutoimitus tapahtuu nopeasti ja vaivattomasti. Voit myös luottaa siihen, että tulos on varmasti laskettu oikein.

---

Pidä vaikuttava puhe – muista eetos, paatos ja logos!

Eila Mäntyjärvi

8.8.2022

Hyvä puhe vangitsee kuulijansa ja jää mieleen. Mutta mistä syntyy puhe-esityksen voima?

Yhteistyökumppanini Pauli Vuorio kertoo jokaisessa Vaikuttava puhe ja esiintyminen -koulutuksessamme yli kaksi tuhatta vuotta vanhoista vaikuttavan puheen peruspilareista eli eetoksesta, paatoksesta, logoksesta ja kairoksesta. Esittelen ne nyt myös Enerzian blogissa!

Antiikin Kreikassa vaikuttaneen retoriikan eli puhetaidon kehittäjän Aristoteleen mukaan puheen voima syntyy ethoksesta, toisin sanoen puhujan olemuksesta, pathoksesta eli tunteiden herättämisestä sekä logoksesta eli vakuuttavasta ja loogisesti jäsennellystä sisällöstä. Ethoksen, pathoksen ja logoksen toimivasta yhteispelistä syntyy kairos, toimiva ajoitus, jolla puhuja vakuuttaa kuulijansa.

Puheen vakuuttavuus syntyy luottamuksesta puhujaan

Ethos eli eetos tarkoittaa taitoa rakentaa luottamusta yleisössä puhujan maineen, säteilyn eli karisman sekä taitojen ja moraalin kautta.

Eetokseen kuuluvat myös puhetapa sekä puhujan tapa elehtiä ja pukeutua. Se, miltä näytämme ja kuulostamme, avaa kanavat – tai sulkee ne. Kun jo ennen puheenvuoroa ja viimeistään ensisilmäyksestä lähtien kykenemme puhujina vakuuttamaan yleisömme hyväntahtoisuudestamme ja asiantuntijuudestamme, saamme herätettyä kiinnostuksen.

Ylimielinen ja yleisöään aliarvioiva puhuja herättää ärtymystä ja sulkee kanavat. Eikä arka ja yleisöä välttelevä puhujakaan vakuuta kuulijoitaan. Arvosta siis yleisöäsi valmistelemalla puhe hyvin ja panosta ensivaikutelmaan!

Vaikuttava puhe herättää tunteita

Hyvässä puheessa on sekä järkeä että tunnetta. Vaikuttavan esiintymisen oleellinen osa on tunteiden herättäminen kuulijoissa, ovat ne sitten iloa, innostusta, suuttumusta, osallisuuden tunnetta tai kaipausta. Tunteet saavat ihmiset lopulta toimimaan.

Vaikka me suomalaiset insinöörikansana kovasti järkeen uskommekin, monet isot päätökset elämässä tehdään tunnepohjalta. Toki järkeäkin aina
tarvitaan, mutta usein kuulee ison päätöksen viimeisenä perusteluna sanottavan, että ”kun oli semmoinen tunne”… Ja jos mietit lempielokuviasi tai kirjojasi, niitä yhdistää usein sama asia – voimakas tunnetila, joka niiden katsomisen ja lukemisen jälkeen jäi mieleen.

Pathoksessa on siis kysymys puhujan kyvystä vedota kuulijan tunteisiin ja vaikuttaa niiden kautta. Kun joku puhuu paatoksella, hän käyttää tietoisesti ääntään, kehoaan ja puheensa sisältöä pyrkiäkseen vaikuttamaan tunteisiisi. Ja kun uskot sanottavaasi, vaikutat vieläkin tehokkaammin!

Loogisesti järjestetty ja argumentoitu sisältö on kuningas

Kreikankielen sana logos on monimerkityksinen eli se voi tarkoittaa puhetta, sanaa, merkitystä, ajattelua, järkeä, periaatetta, sääntöä, suhdetta, oppia tai oikeudellisessa yhteydessä lakia. Niinpä logos tarkoittaa myös järkevää ja mielekästä puhetta.

Toisin sanoen logos on taito vakuuttaa yleisö tai keskustelukumppani logiikkaa ja järkeä hyödyntämällä.

Kun haluat taivuttaa ihmiset puolellesi, sinun pitää tunnereaktion herättelyn ohella esittää luotettavia ja uskottavia argumentteja, jotka on pohjustettu järjellä ja faktoilla. Tämän lisäksi puheen eri osat ja
argumentit ja vasta-argumentit on järjestettävä loogiseksi, helppotajuiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.

Kairos – ajoita sanat, tauot ja painotukset oikein!

Kairoksessa kysymyksessä on oikeanlainen ajoitus; mestaripuhuja osaa lausua tilanteeseen täydellisesti sopivat sanat juuri oikealla hetkellä.

Ajoitus riippuu puheen päämääristä: kun pidät muutosta vaativan puheen, kunnon kairosta ei synny, jos kuulijat ovat tyytyväisiä nykymenoon. Ensin sinun täytyy horjuttaa yleisösi uskoa asioiden nykytilaa, aiheuttaa epävarmuutta ja saada näin halua parempaan.

Kairos on myös taitoa pitää tehokkaita taukoja ja painottaa puhetta oikealla hetkellä. Mieti siis jo puhetta laatiessasi, miten saavutat suurimman mahdollisen vaikutuksen yleisössäsi tai keskustelukumppanissasi. Tarvitsevatko he jossakin kohtaa miettimistauon ja sinä tehoa lisäävän taidepaussin?

Järjestän yhdessä Power Competencen kanssa myös avoimia yleisötilaisuuksia, johon voit ilmoittaa itsesi yksin tai kaverin kanssa tai vaikka koko tiimin. Jos haluat tietää lisää tehokkaan puhe-esityksen rakentamisesta ja pitämisestä, voit tilata Vaikuttava puhe ja esiintyminen -koulutuksemme tai tiedustella seuraavan avoimen koulutuksen ajankohtaa tästä linkistä.

Voit myös lukea lisää aiheesta (linkkiä klikkaamalla pääset tilaamaan kirjan):

* Retoriikka ja runousoppi (Aristoteles)
* Puhevalta, (Juhana Torkki 2006)
* Puhevalta käyttöön (Juhana Torkki 2020)
Juhana Torkin koulutukset. Niitä löydät osoitteesta https://www.powercompetence.fi/
* Elämäsi paras puhe (Unna Lehtipuu & Antti Mustakallio 2021)
* Kehokoodi, Sanattoman viestinnän opas (Sami Sallinen 2019)

Jos artikkeli oli mielestäsi hyödyllinen ja joku muukin voisi tykätä siitä, jaa eteenpäin! Sharing is caring!

---

Lahja sinulle, arvoisa lukija

Pauli Vuorio

7.10.2021

Hei. Tässä on sinulle lahjaksi 6 asennetaulua ladattavaksi ja vaikka työhuoneen seinälle tulostettavaksi. Kolme niistä on aivan erityisesti myyntiin ja kolme sopii mielestäni mihin tahansa työtehtävään.

Voit ladata PDF-tiedoston ilman mitään konkeloita suoraan alla olevasta dropboxlinkistä, sinun ei tarvitse täyttää mitään tietoja tai muuta vastaavaa. Ole hyvä.

Toki olen kiitollinen, jos annat palautetta noista, oletko samaa mieltä, eri mieltä? Ovatko mielestäsi kuinka hyviä?

Tästä voit ladata

---

Älä jää tuleen makaamaan. Kuka nousee montusta ylös?

Pauli Vuorio

20.9.2021

Jos kaadut, nouse ylös. Jokaiselle on joskus sanottu näin, mutta tämä neuvo on vaikeaa muistaa silloin kun tilanne on todella vaikea ja satuttaa. Tulet kaatumaan elämässäsi monta kertaa, mutta tärkeää on se, että nouset ylös, sillä matkaa on yleensä pitkästi vielä jäljellä.

Vaikka tuntuisi siltä, että tilanteesta ei ole mitään pakokeinoa kyseisellä hetkellä, tämä ei ole yleensä totta. Saatat kuitenkin ajatella, että olet syvällä kuopassasi, josta et voi päästä pois, sillä toivoa ei ole.

Olet tällöin sokea toivolle, sillä ihmisellä on taipumus korostaa negatiivisia tunteita, joita hän kokee. Jos olomme on huono, teemme kaikkemme saadaksemme tilanteen huonommaksi. Ne, jotka putoavat syvemmälle, voivat silti päästä ylös ja menestyä.

Epäonnistumiset voivat lamaannuttaa. Epäonnistumisen jälkeen tunnemme kipua. Se saa meidät arkailemaan, emmekä uskalla yrittää uudelleen. Kivun toistumista vältellään. Siksi on tärkeää tuntea itsensä, historiansa ja nähdä omien haavoittuvuusmyyttiensä läpi.

Vain sinä voit tehdä henkisen työn, joka tulee tehdä epäonnistumisen jälkeen. Kukaan muu ei voi taittaa sitä matkaa puolestasi. Sinun ei kuitenkaan tarvitse selvitä matkasta yksin.

Voimme selvitä vastoinkäymisistä voittajina ja jatkaa elämäämme rohkeina toimijoina.

Myynti, jos mikä on epäonnistumisten sietämistä. Joissain myynnin lajeissa et pääse tavoitteeseesi kuin kymmenessä prosentissa ja matkan varrella voi olla syviäkin kuoppia. Samoin on lähes kaikissa vaikuttamistehtävissä ja elämässä yleensäkin.

Lukuisat myyntiä kokeilleet ihmiset ovat luovuttaneet jo alkutaipaleella ja jotkut heistä ovat virheellisesti todenneet tämän perusteella, että myynti on sitä ja tätä. Elämä käy vaikeaksi, jos suhtautuu itseensä tai yksittäisiin tapahtumiin liian vakavasti. Ei meistä kukaan sentään ole posliinista tehty. Älä jää tuleen makaamaan. Toimi. Näin voit suhtautua myyntitapahtumaan koulutuksen näkökulmasta.

Joillekin myynnin tyrmäykseksi kokemat vastaväitteet voi ymmärtää hyväksi asiaksi. Olet ainakin saanut huomion. Täysin välinpitämätön asiakas ei esitä vastaväitteitä. Muista, että vastaväite on elämäsi tilaisuus saada asiakas vakuuttuneeksi ja solmimaan kauppa.

Aihetta sivuten:

*Mitä kovemmin he kaatuvat… (The Harder They Fall) on yhdysvaltalainen film noir -tyylinen elokuva vuodelta 1956. Se perustuu Budd Schulbergin romaaniin Kehäketut vuodelta 1948. Humphrey Bogart nähdään siinä viimeisessä elokuvaroolissaan.

*Sodan käynyt Väinö Linna kirjasi lauseen sotaromaaniinsa vuonna 1954. Romaanin alussa luutnantti Autio opastaa nuorta vänrikkiä Kariluotoa joukkueen hyökkäämisessä: ”Älä anna pysähtyä, vaan koita yhteen menoon. Missään tapauksessa ei saa jäädä tuleen makaamaan.”

Ps. Myynnin montuista nousemiseen myyntikoulutukset: https://www.powercompetence.fi/

---

Helppo käytännön vinkki hakukonenäkyvyyden parantamiseksi: sivuston sisäiset linkit

Vesa Nippala

14.8.2021

Haluatko oppia käytännöllisen vinkin, jota nettisivujen ylläpitäjänä, bloggaajana tai sisällöntuottajana voit helposti tehostaa nettisivujesi hakukonenäkyvyyttä? Hyödynnä sivuston sisäisiä linkkejä. Sivuston sisäiset linkit ovat linkkejä, jotka johtavat saman sivuston muihin sivuihin.

Usein hakukoneoptimoinnin yhteydessä puhutaan backlinkeistä, jotka johtavat muilta sivustoilta omalle sivustolle. Ne välittävät sivustolle auktoriteettia ja uusien linkkien hankinta onkin yksi keskeinen hakukoneoptimoinnin osa-alue teknisen hakukoneoptimoinnin ja sisällön kehittämisen ohella. Verkkosivuston sisäiset linkit eivät puolestaan kasvata verkkosivuston auktoriteettiä, mutta ne välittävät sitä sivuston sisällä eteenpäin muille sivuille. Jos sisäisiä linkityksiä ei olla hoidettu kunnolla, ei auktoriteetti myöskään välity optimaalisesti niille tärkeille sivuille, joiden haluttaisiin näkyä hakukoneissa.

Mitä merkitystä sisäisillä linkeillä on?

1. Sisäiset linkit suunnitellaan tietysti ensisijaisesti käyttäjää varten, jotta käyttäjä voi navigoida mahdollisimman helposti sivuilla löytääkseen etsimänsä tiedon.

2. Sisäisten linkkien kautta muodostuu sisällön hierarkia ja sivuston rakenne.

3. Sisäiset linkit välittävät auktoriteettia sivulta toiselle.

Yleensä verkkosivuston etusivuun johtaa eniten backlinkkejä muilta sivustoilta. Tällöin etusivulla olevista sisäisistä linkeistä auktoriteettia välittyy alasivuille ja niillä olevien linkkien kautta auktoriteetista osa välittyy edelleen seuraaville sivuille. Mitä pitempi ketju linkkejä on, sitä vähemmän auktoriteettia ketjun loppupäähän välittyy. Esimerkiksi tässä kaaviossa sivulle B välittyy huomattavasti enemmän auktoriteettia kuin sivulle D ja sivulle F välittyy enemmän auktoriteettia kuin sivulle C.

Myös käyttäjän näkökulmasta sivu D on aika vaikeasti löydettävissä, varsinkin jos sivustossa on paljon sivuja. Sivuston sisällön rakenteen suunnittelulla onkin tosi vaikutus niin sivuston käytettävyyttä kuin myös hakukoneoptimointiin.

Käytännön vinkit – miten hyödynnät sisäisiä linkkejä

1. Suunnittele sivuston hierarkia ja rakenne siten, että käyttäjä pääsee mahdollisimman lyhyttä polkua joka paikkaan. Esimerkiksi verkkokaupassa kategoriarakenne kannattaa suunnitella siten, että mahdollisimman vähäisellä klikkailulla pääsee etsimiinsä tuotteisiin.

2. Tärkeimpiin laskeutumissivuihin, joiden erityisesti haluat näkyvän Googlessa, kannattaa usein linkittää suoraan etusivulta. Esimerkiksi Suojaapuhelin.fi -verkkokaupassa olemme hyödyntäneet tätä tärkeiden puhelinsuojien avainsanojen optimoinnissa siten, että etusivulta on suorat linkit niiden puhelinmallien suojiin, jotka ovat juuri nyt suosituimpia. Normaalisti käyttäjä joutuu valitsemaan ensin puhelimen merkin ja sitten puhelimen mallin päästäkseen samalle sivulle. Eli nyt yksi klikki poistuu välistä ja auktoriteettia välittyy etusivulta enemmän juuri niiden puhelinmallien sivuille, joista tällä hetkellä tehdään eniten Google-hakuja. Samalla helpotamme monia käyttäjiä pääsemään nopeammin etsimiinsä tuotteisiin. Yksinkertainen pikkujuttu, jonka toteuttaa käden käänteessä, mutta tälläkin on saatu tärkeitä sivuja hakutuloksissa ylöspäin ja vastaavasti kyseisten tuotteiden myyntiä kasvuun.

3. Hyödynnä kontekstuaalisia linkkejä. Eli linkitä leipätekstistä saman verkkosivuston muihin sivuihin, joissa puhutaan käsitellyistä aiheista lisää. Samalla autat käyttäjiä löytämään aiheesta lisätietoa. Esimerkiksi monesti näkee verkkokauppojen blogeissa puhuttavan jostain tuotevalikoimaan tulleista uutuustuotteista, eikä blogiartikkelista ole ensimmäistäkään linkkiä tuotesivulle! Lisäämällä sisäisen linkin artikkelista tuotteeseen autat artikkelin lukijoita pääsemään ostamaan juuri kehumaasi tuotetta. Samalla uusi sisäinen linkki osaltaan auttaa tuotesivua näkymään paremmin hakukoneissa.

4. Verkkokaupassa hyödynnä liittyviä tuotteita – näin saat tuotesivuihin helposti useampia sisäisiä linkkejä eri tuotteista. Muuten verkkokaupoissa on usein tilanteita, joissa moniin tuotesivuihin on vain yksi sisäinen linkki tuotekategoriasivulta. Jos sivuun on vain yksi sisäinen linkki (tai ei yhtään!) niin se voi muutenkin olla hakukoneelle merkki siitä, että se ei ole erityisen tärkeää sisältöä. Blogissa vastaavasti voi hyödyntää liittyvät artikkelit -toimintoa, tai artikkelin loppuun voi laittaa linkkilistan ”Lue lisää aiheesta: ” ja siihen alle linkit esim 3-5 artikkeliin, jotka liippaavat samaa aihetta.

5. Etusivun lisäksi kannattaa myös huomioida erityisesti ne alasivut, jotka ovat keränneet hyvin linkityksiä muilta sivustoilta; mihin alasivuihin kannattaa linkittää näistä sivuista eteenpäin?

6. Tunnista sivustosi tärkeimmät sivut, joiden erityisesti haluaisit näkyvän hakukoneissa. Mieti miltä verkkosivuston sivuilta olisi loogista linkittää niihin – tarkista löytyykö kyseisiä linkkejä ja lisää puuttuvat linkit.
Muista kuitenkin pitää kohtuus sisäisten linkkien määrässä. Google on ilmoittanut pystyvänsä lukemaan satoja linkkejä sivulta, mutta liian iso määrä linkkejä sivulla ei enää edesauta käytettävyyttä, vaan sekoittaa sitä. Sitä paitsi mitä enemmän linkkejä on, sitä useampaan pieneen puroon auktoriteetti jakautuu, eli ne kaikista tärkeimmät sivut eivät saa siten enää yhtä isoa buustia.

Kirjoittaja:
Vesa Nippala / eLuotsi Finland Oy
Vesa on suomalainen hakukoneoptimoinnin ja verkkoliiketoiminnan huippuasiantuntija. Hän saa jatkuvasti työssään hakukoneoptimoinnilla hyviä tuloksia asiakkailleen.

---

Onko myyjän sielunelämä arvoitus? -sen ei tarvitse olla

Petri Heinola

3.6.2021

Kentällä liikkuu jos jonkinlaista myyjää, on huippumyyjää, mestarimyyjää, asiantuntijamyyjää, rivimyyjää, konsultoivaa myyjää, muutamia kansan suussa kulkevia nimityksiä mainitakseni.

Pitkään ihmiset elivät uskossa, että myyjäksi synnytään. Mistä tämä ajatusmalli oli lähtöisin? Uskoakseni siihen vaikuttivat ne ominaisuudet, joita yleensä hyvin pärjäävillä myyjillä on. Hyvät sosiaaliset taidot ja sitä kautta kyky luontevaan vuorovaikutukseen, hyvä itsetunto tai itsetuntemus. Hän on aidosti kiinnostunut asiakkaastaan ja asiakkaan asioista ja käy niistä keskustelua. Tämä osoittaa hänen arvostavan asiakastaan. Hyvä myyjä tietää myös heikkoutensa eikä pyri niitä salaamaan ja tällä tavalla rapauta luottamustaan. Myyjäksi ei siis synnytä, mutta tietynlaiset luontaiset ominaisuudet kyllä auttavat myyjänä menestymisessä.

Myyntiryhmän valmentaminen

Kun työyhteisössä on useampia henkilöitä, jotka tekevät myyntiä pääosin tai osana työkuvaansa ja tälle ryhmälle on tarkoitus tehdä yhtenäinen toimintamalli, niin törmään usein epäilyihin ettei näin monesta eri persoonasta voi saada sellaista myyntiryhmää jossa kaikki pelaavat täysin samalla tavalla. Tässä tulee esiin siis se salaperäinen myyjän sielunmaisema.

Tässä piilee se totuuden siemen, että jos vain esitetään kalvoshow ja muutama hämmentävä piirros esimerkkinä fläppitaululle, niin tulos ei varmasti ole haaveiden mukainen. Muutokset pitää aina suunnitella hyvin jotta lopputuloksen voi olettaa olevan toimiva ja sen vastaanotto työyhteisössä ei olisi tyrmäävä ja vastarintaan kannusta vaan vähintään varovaisen innostunut, että tässä ollaan jonkin hienon uuden alun kynnyksellä. Tässä auttaa suunnittelun tueksi tehtävä henkilöarviointi, jonka kartoituksen kautta saadaan selville myyntiryhmän vahvuudet ja kehityskohteet. Näiden pohjalle voidaan valita sellainen malli, joka saadaan toimimaan, kunhan sen vieminen käytäntöön tehdään valmennuksellisin keinoin ja ryhmän jäseniä tukemalla. Tärkeää on olla läsnä ja varsinkin niissä hetkissä, kun toiminta meinaa luiskahtaa taas vanhoille raiteille, ollaan päättäväisenä ohjaamassa toimintaa valittuun uuteen malliin.

Henkilöarvioinnista vastaus myyjän sielunmaisemaan

Myyntihenkilöstölle tehtävät arvioinnit antavat vastaukset osallistujien valmiuksista seuraaviin myynnin osa-alueisiin myyntisykliprofiilin kautta:

*Myynnin valmistelu
*Mahdollisuuksien tunnistaminen
*Asiakkaiden kontaktointi
*Asiakassuhteen luominen
*Ratkaisun valmistelu
*Sopimuksen solmiminen
*Lupausten mukainen toimitus
*Asiakastyytyväisyyden varmistus

Kun myyntiryhmänvetäjällä on tämä tieto tekijöiden vahvuuksista, on huomattavasti helpompaa varmistua, että jokainen tekee työtään omilla vahvuuksillaan ja toisaalta saa tukea juuri niiden asioiden kanssa, joissa hän sitä tarvitsee. Tämä ei mitenkään poista yhtenäisen toimintamallin mukaan toimimista jatkossa, mutta valmennus ja myynnintuki toteutuu yksilöllisesti. Samojen menetelmien auttamana on helpompi valita ryhmään uusia jäseniä ja katsoa niitä vahvuuksia joissa nykyinen ei ole riittävän vahva. Tieto on valtaa kun sitä käyttää ja kun sitä käyttää oikein.

Petri Heinola
Myyntivalmentaja, liiketoiminnan kehittäjä
Sertifioitu testaaja
Talent Center Oy
https://talentcenter.fi

---

Mikä onkaan paras konsultti?

Pauli Vuorio

20.5.2021

Varmasti pysyvä asia on muutos. Maailmamme on muuttunut nyt niin pysyvästi, ettei paluuta täydellisesti aiemmin tuntemaamme ”normaaliin” ole. Internet ja digitalisaatio ovat tästä esimerkkejä, mutta helposti niitä löytää muualtakin. Kriisit ovatkin aina pakottaneet meidät pysähtymään, luomaan uutta ja mukautumaan vallitseviin olosuhteisiin.

Monet heistä, jotka on vannoneet, ettei etänä voi tehdä myyntiä ovat joutuneet taipumaan pakon edessä ja pakko on antanut motivaatiota paneutua oikeasti etämyynnin tekemiseen ja kas, se onkin onnistunut! Monille siis ”ei etänä voi tehdä myyntiä” onkin ollut lähes tekosyy tehdä niin kuin aina ennenkin. Aika usein ei opi asiaa, johon ei usko tai halua uskoa. Pyrimme todistamaan uskomme oikeaksi minimissään omalta kohdaltamme ja keräämme siitä todisteita.

Entä kun on pakko toimia toisin?

”Tarinoiden mukaan jo muinaiset viikingit ymmärsivät periaatteen. He polttivat rannassa omat veneensä. Takaisin ei ollut paluuta. Taistelumotivaatio oli epäilemättä huippuluokkaa”

Osa yrityksistä on muuten löytänyt etätyöskentelystä säästöjä yritykselle. Pakko on joskus hyvin ikävä konsultti, mutta joillekin se tekee mukavasti kehitysloikkia. Pakko on paras konsultti myös monissa asioissa, joissa vapaaehtoisuus ei riitä.

”Kun muut näkevät vain ongelmia ja keskittyvät vain niiden ruotimiseen onnistuja etsii mahdollisuuksia ja keskittyy niihin”.

Vaikeista ajoista voidaan selvitä.

Mahtava konsultti-pieni pätkä myyntikoulutuksesta

---

Mainoslahjojen merkitys myynnin tukena

Vesa Nippala

13.4.2021

Koronaepidemia on muuttanut markkinoinnin kenttää monella toimialalla merkittävästi. Ihmiset eivät liiku enää niin paljon – messuja ja muita tapahtumia ei järjestetä ja paljon asiakaskohtaamisia jää toteutumatta. Monella toimialalla tehdään kuitenkin entinen määrä myyntiä, mutta nyt myyminen tapahtuu osittain eri tavoilla kuin aikaisemmin. Digitaalisen markkinoinnin merkitys on kasvanut.

Entäs mainoslahjat, joita on perinteisesti jaettu nimenomaan messuilla ja muissa tapahtumissa? Ovatko ne menettäneet merkitystään? Itse uskon, että niillä on sama vaikutus kuin aiemminkin – messujen ja muiden tapahtumien puuttuessa täytyy vain löytää uusia tapoja hyödyntää ja jakaa niitä.

Moni iso yritys käyttää noin kolmanneksen markkinointibudjetistaan mainoslahjoihin. Miksi – mitkä ovat mainoslahjojen hyöty ja merkitys ja mitä niillä saavutetaan?

Mainoslahjojen merkitys

Mainoslahja auttaa muistamaan brändin

Yrityksen nimi kulkee mainoslahjan mukana ja lahjan saaja muistaa yrityksen ja sen tuotteet ja palvelut toistuvasti mainoslahjaa käyttäessään.

Mainoslahja levittää bränditietoutta eteenpäin

Mainoslahjan käyttäjä tulee mainostaneeksi yritystä joka paikassa missä sitä käyttää – käyttöön päätyvä mainoslahja voi siten oikeasti olla erittäin edullinen tapa saada todella paljon näkyvyyttä brändille.

Parantaa asiakasuskollisuutta

Tottakai lahjan saamisesta tulee aina hyvä mieli! Antamalla lahjan asiakkaallesi, sitoutat häntä samalla yritykseesi.

Sitouttaa henkilöstöä

Konkreettinen esim 20 eur hintainen lahja työntekijälle ilahduttaa ja sitouttaa työntekijää paljon enemmän kuin esimerkiksi saman hintainen rahallinen bonus. Varsinkin monessa isoissa yrityksissä tämän merkitys on ymmärretty ja on suunniteltu lahjaohjelma, jonka mukaisesti työntekijöille annetaan säännöllisesti lahjoja.
Mainoslahja voi olla myös hyvä tapa antaa tunnustusta hyvin suoriutuneelle työntekijälle.
Lisäksi työntekijöiden pukeutuminen yrityksen mainostekstiileihin viestii tiimihenkeä ja positiivista yrityskuvaa asiakkaiden ja yhteistyökumppanien suuntaan.

Mainoslahjat rekrytointitilanteessa

Monet yritykset hyödyntävät mainoslahjoja myös työhaastattelun yhteydessä antamalla haastateltavalle jonkun pienen yrityslahjan.
Somessa näkee nykyään yhä useammin myös postauksia, kun joku aloittaa uudessa työpaikassa ja on saanut kasan mainoslahjoja odottamaan työpöydälle – mikä mahtava tapa luoda positiivista henkeä uudelle työntekijälle ja samalla toivottaa siten hänet tervetulleeksi! Ja tottakai on työnantajalle pelkkää plussaa, jos työntekijä vieläpä postaa aiheesta someen.

Mitä mainoslahjaksi?

Yleisesti ottaen parhaat mainoslahjat ovat hyödyllisiä ja käytännöllisiä – jotta ne päätyvät myös käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi T-paidat ja muut mainostekstiilit, kunhan painomateriaali on hyvän maun mukaan suunniteltu.
Lisäksi suosituimpia mainoslahjoja ovat esimerkiksi erilaiset kassit painatuksella, puhtihuivit ja logolliset juomapullot, jotka ovat näkyviä ja edullisia mainoslahjoja. Edullisen hintansa ansiosta ne soveltuvat hyvin myös massajakeluun.
Tärkeitä asiakkaita ja työntekijöitä on hyvä muistaa ajoittain myös arvokkaammilla mainoslahjoilla.

Kirjoittaja: Vesa Nippala, eLuotsi Finland Oy
Vesa on hakukoneoptimoinnin ja verkkoliiketoiminnan huippuasiantuntija Orivedeltä.

---

Henkilöarvioinnit johdon apuna kehitys- tai muutoshankkeissa

Petri Heinola

22.3.2021

Henkilöarvioinnit johdon apuna kehitys- tai muutoshankkeissa

Kun organisaatiossa päätetään satsata kehitykseen, saatetaan virhearviointi tehdä jo siinä, että johto tekee ennen osaamiskartoitusta kaikki päätökset mitä ja miten kehitetään ja siitä johdetaan kehitysprojektille muuttumattomat tavoitteet.

Henkilöarvioinneilla voidaan luotettavasti saada tietoa nykyisen henkilöstön kyvyistä, kompetenssista sekä motivaatiotekijöistä. Yksi nykyisin koko ajan enemmän merkitystä saava piirre työntekijöissä on heidän arvonsa ja niiden kohtaaminen yrityksen arvojen kanssa.

Ennen päätöstä muutos- tai kehitysprojektin liikkeelle laittamisesta kannattaa myös selvittää tietävätkö kaikki tiimin jäsenet mitä heiltä odotetaan ja onko käsitys tästä esimiehillä sama. Yllättävän usein olen havainnut puutteita näissä seikoissa. Työnkuvat ovat ajan saatossa eläneet ja työkuormasta johtuen on alkanut hämärtyä mitä ovat ne oleelliset odotukset työstä ja sen tuloksista.

Henkilöstön uudelleenkoulutus vs. uusien osaajien palkkaus

Uusien osaajien palkkaus tulee helposti mieleen johdolla kahdesta syystä: Ei tiedetä nykyisen henkilöstön osaamista tai kykyjä tai ajatellaan, että nykyinen henkilöstö on jo täystyöllistettyä. Silloin on helppo ratkaisu lähteä palkkaamaan uusia osaajia. Tähän vaikuttaa moni asia. Onko tällaisia tarvittavia osaajia työmarkkinoilla saatavilla? Uuden osaajan rekrytointi ja sisään ajaminen? Tiimiin mukaan pääseminen on yleensä käytännössä useiden kuukausien prosessi ja sen vuoksi sen helppous on syytä kyseenalaistaa.

Nykyisen henkilökunnan uudelleenkoulutus tai uudelleensijoittaminen on sitouttamisen ja työtyytyväisyyden kannalta usein järkevä ratkaisu. Kun uusiin tehtäviin ja vastuisiin sijoitettava henkilöstö on päässyt myös itse vaikuttamaan omaan urasuunnitteluun, niin tutkitusti se parantaa juuri näitä seikkoja. Kun bisnes kehittyy pitää myös henkilöstönkehitykseen olla hyvät valmiudet. Ennakoiminen antaa etua ja varmistaa kilpailukykyä. Erityisen vaikuttavia asioita ovat seuraavat:

• Seuraajasuunnittelu
• Potentiaalisten tulevien johtajien tunnistus & kehitys
• Organisaatiomuutokset

Ensimmäisen kohdan kannalta on tärkeää, ettei hiljainen tieto katoa, jos nykyinen osaaja lähtee pois työpaikanvaihdoksen tai vaikkapa eläköitymisen takia. Johdon on hyvä olla varautunut avainhenkilöiden seuraajien valinnoissa ja tehdä sitä suunnitelmallisesti.

Toisessa kohdassa saadaan tähän jatkumoa ja voidaan hyvissä ajoin tunnistaa henkilöt, joilla on kykyjä sekä kompetenssia olla tulevaisuuden johtaja organisaatiossa. Työhön tullessa tehdyt henkilöarvioinnit antavat tähän suuntaa, mutta uran kestäessä käydyt keskustelut ja urasuunnitelman tueksi tehdyt arvioinnit varmistavat asiaa.

Kolmantena ovat muutokset organisaatiossa. Kehityksen mukana syntyy uusia tarpeita ja jotkin tehtävät taas poistuvat vaikkapa automaatioiden tai digitalisaation myötä. Kun yrityksen johto osaa ennakoida näitä muutoksia, tuntee oman henkilöstönsä ja pyrkii uudelleenkouluttamaan sen vastaamaan tulevia haasteita, näillä toimenpiteillä yritys varmistaa muutosten sujuvuuden sekä kannattavuuden turvaamisen muutostilanteessa.

Erilaiset henkilöarvioinnit, kuten persoonallisuus- ja motivaatiokyselyt ja kykytestaukset ovat tärkeä osa niin rekrytointiprosessia, kuin henkilöstön kehittämistäkin. Työpersoonallisuuskyselyä käytetään ennustamaan työsuorituksia, minimoimaan virhevalintojen riskiä ja maksimoimaan kehittämistoimien tuloksia. Turvallisuus- ja luotettavuusmittari soveltuu karsimaan hakijoita, parantamaan työtulosta tai sisäiseen auditointiin. Motivaatiokyselyn tulosten avulla esimiehet voivat sitouttaa ja johtaa paremmin, saavuttaa tiimin täyden potentiaalin, parantaa tuottavuutta ja vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta. Erilaisilla kykytesteillä, kuten numeerisen, verbaalisen ja induktiivisen päättelykyvyn testit mittaavat ehdokkaan kykyä tehdä arvioita ja oikeita päätöksiä tai päätelmiä sekä ymmärtää erilaisten käsitteiden välisiä suhteita mm. lukujen ja tilastojen pohjalta.

Tieto on kehitysprosesseissa valtaa ja henkilöarvioinneilla voidaan helpottaa johdon päätöksentekoa merkittävästi. Ota tieto haltuun ja käytä se hyväksesi!

Petri Heinola
Myyntivalmentaja, liiketoiminnan kehittäjä
Sertifioitu testaaja
Talent Center Oy
https://talentcenter.fi

---

Lisää kuumia liidejä hakukoneista

Vesa Nippala

5.3.2021

Kaikki myyjät rakastavat kuumia liidejä – yhteydenottoja niiltä käyttäjiltä, jotka aktiivisesti etsivät ratkaisua siihen mitä myyjällä on tarjota. Myyntityö on silloin paljon kevyempää ja päätyy huomattavasti todennäköisemmin kauppaan kuin kylmän soiton kautta saatu liidi.

Ostopolku alkaa nykyään aika usein Googlesta. Oli toimiala mikä tahansa, niin asiakkaat ovat niitä samoja ihmisiä, jotka ovat tottuneet löytämään vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen Googlesta. Siksi nettisivuista kannattaa tehdä automaatti, joka generoi myyjille kuumia liidejä.

Tiedätkö kuinka hyvin yrityksesi näkyy hakukoneissa – siis tiedätkö oikeasti? Tiedätkö kuinka paljon hakukoneista tulee kävijöitä sivuillesi? Entä onko sinulla käsitystä kuinka hyvin kilpailijat ovat siinä onnistuneet ja kuinka iso potentiaali hakukonenäkyvyydessä oikeasti piilee?

Millä hakusanoilla pitäisi näkyä?

Reitti hakukoneesta myyntiputkeen voi alkaa monella erityyppisellä hakusanalla. Esimerkiksi mainostoimiston on toki tärkeä näkyä hakusanalla ”mainostoimisto”. Usein potentiaalinen asiakas etsii kuitenkin suoraan jotakin tuotetta tai palvelua – esimerkiksi hakusanalla ”logon suunnittelu”. Toisaalta monesti asiakas aloittaa haun etsimällä ratkaisua ongelmaan – esimerkiksi hakusanalla ”jäätynyt putki” tietoa etsivä käyttäjä voisi olla hyvin kiinnostunut ostamaan putkimiehen palveluita heti saatuaan kaipaamiansa perustietoja polttavasta ongelmastaan. Hakukoneoptimointiprojektin alussa tehdäänkin aina ensin hakusanatutkimus, jossa kartoitetaan monipuolisesti relevantit hakusanat, joilla aiotaan pyrkiä näkymään hakukoneissa.

Joskus kuulee hakukoneoptimointia tarjottavan siten, että asiakasyritys saa valita 1-5 hakusanaa, joita optimoidaan. En ymmärrä ollenkaan tällaista lähestymistapaa asiaan. Vaikka kyseessä olisi pieni paikallinen yritys, joka on erikoistunut tasan yhden asian tekemiseen, niin sivusto voisi olla järkevää saattaa näkymään jopa kymmenillä relevanteilla hakusanoilla. Puhumattakaan siitä, jos tuotteita ja palveluita on paljon. Varsinkin laajan tuotevalikoiman verkkokaupoilla relevanttien hakusanojen määrä nousee ihan erilaiseen mittakaavaan. Esimerkiksi asiakkaani Luurinetti.fi verkkokauppa (jolla on myös erillinen Omakuori.fi-sivusto) näkyy Googlen hakutuloksissa ensimmäisellä sivulla noin 900:llä eri merkittävällä hakusanalla. Onneksi eivät ostaneet hakukoneoptimointia joltain, joka olisi keskittynyt vaikka viiden hakusanan optimointiin. Toki laajan nettisivuston hakukoneoptimoiminen on myös luonteeltaan erilaista kuin pienen sivuston optimointi.

Miten niillä hakusanoilla voidaan sitten näkyä?

Kun avainsanatutkimuksen pohjalta on päätetty millä hakusanoilla haluttaisiin näkyä hakukoneissa, voidaan aloittaa varsinainen hakukoneoptimointi. Usein tässä vaiheessa myös huomataan, että monista tärkeistä aiheista ei ole sivuilla ollenkaan edes sisältöä sivuilla. Tästä luonnollisesti seuraa tarve luoda uusia sisältöjä – on mahdotonta näkyä hakukoneissa sellaisilla hakusanoilla, joita vastaavaa sisältöä ei edes ole koko sivustolla. Hakukoneoptimointi on pitkäjänteistä tekemistä ja todelliset tulokset tulevat yleensä vasta pitkällä viiveellä. Mutta usein on mahdollista saada myös nopeasti tuloksia, kun tehdään oikeita asioita eikä yritetä ensimmäisenä päästä näkyville niillä kaikista eniten kilpailluilla hakusanoilla.

Kirjoittaja: Vesa Nippala, eLuotsi Finland Oy
Vesa on hakukoneoptimoinnin ja verkkoliiketoiminnan huippuasiantuntija Orivedeltä.

---

Vaikuttava puhetaito ja esiintyminen on monen asian peruspilari

Pauli Vuorio

17.2.2021

Hyvä viestinnän määritelmästä on todettu, että hyvä viestintä on sitä, kun sanoma menee halutulla tavalla perille.
Tärkeä osa viestintää on puhe- ja esiintymistaidot. Jokainen voi kehittää taitojaan puhua ja esiintyä, vaikka löydät päinvastaisia luuloja helposti, vaikka netin keskustelupalstoilta. Osa siitä miten pitkälle voit päästä on varmasti lahjakkuutta, mutta ylivoimaisesti suurin osa on oppimista, harjaantumista ja kovan työn tulosta.

Elämme vaikuttamisen maailmassa, jossa nämä taidot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Sosiaalinen media ja aika muutenkin muokkaa keskusteluamme ja puhetapaamme, pitkät lauseet lyhenevät ja monimutkaiset asiat jäävät mieluummin sanomatta ja jos ei sanomatta monelta ainakin vastaanottamatta.

Hyvät puhe- ja esiintymistaidot ovat johtamisen työkalu, myynnin väline ja taitojen merkitys on suuri kaikilla elämän alueilla. Digitalisaatio ja etätyö eivät ole vähentäneet vakuuttavan tärkeyttä, vaan päinvastoin lisänneet esiintymistilanteita.

Eri viestinnän muodot ovat nykyään usein sosiaalisessa kanssakäymisessä limittäin, eikä niitä ole aina helppoa erottaa toisistaan. Lisäksi viestintä riippuu suuresti viestijän persoonasta. Samoin sen tulkinta.

Tavoite, että sanomasi menee täydellisesti halutulla tavalla perille onkin haastava.
Jos pyrit mustavalkoisesti siihen, että täydellisesti ja joka kerta, voin kertoa, että se tuskin tulee tapahtumaan.
Äärimmäiseen täydellisyyden tavoittelu voi johtaa jopa huonompaan lopputulokseen, sillä puheessa ja esiintymisessä pitäisi olla myös rentoutta, onhan siinä erilaisia osatekijöitä lukemattomasti. Puheet, jotka ovat muuttaneet jopa maailmanhistoriaa on kyllä viilattu äärimmäisen tarkasti hartaasti tai pidetty lyhyellä varoitusajalla, mutta silloinkin puhujat ovat pitäneet kuulijakunnan kirkkaana mielessään.

Keskustelukumppanisi tai yleisösi tekee päätelmiä siitä, oletko asiantuntija eli onko sinulla kokemusta. Annat myös mielikuvan siitä, onko sinulla kykyä ratkaista asiakkaiden ja varsinkin kyseisen puhekumppanisi ongelmia. Toinen saa käsityksen siitä, onko teillä mitään yhteisiä osaamisalueita ammatillisesti tai muuten. Toisin sanoen se oletko vetoava vai luotaantyöntävä on hyvin tärkeä osa viestisi perille menemisen kannalta halutulla tavalla. Äänesi, puheesi ja nonverbaalisen viestintäsi perusteella kuulija punnitsee – usein tiedostamattaan – aikomuksiasi ja sitä, miten rehelliset ovat tarkoitusperäsi.

Ihmisten yksilöllinen, valikoiva tarkkaavaisuus vaikuttaa kuuntelemiseen huomattavasti. Siksi asia on hyvin laaja-alainen ja haasteellinen, aina myös tapauskohtainen. Vaikuttaminen onkin kokonaisuutena monimutkainen prosessi, vaikka toimiva vuorovaikutus ja vaikuttaminen ovatkin usein päältäpäin hyvin suoraa ja yksinkertaista.

Vaikka retoriikkaa on luonnehdittu suostuttelemisen taidoksi ja vielä useammin kaunopuheisuudeksi, se on kaikkea puheilmaisua uutisten luvusta ammattikieleen ja tunteiden ilmaisusta hiljaisuuteen. Puhetaito ei kuitenkaan ole täysin irrallinen asia tiedoista ja taidoista, asioiden tunteminen on välttämättömyys hyvälle puhetaidolle aiheesta kuin aiheesta.
Kaunopuheisuus on vain yksi puhetaidon laji, samoin hyvä verbaliikka.

Puheellasi ja esiintymiselläsi et välitä vain sanoja ja merkityksiä, vaan herätät keskustelukumppanissasi monenlaisia tiedostamattomiakin tunteita. Äänensävy, äänen korkeus, puherytmi ja muut äänenkäytön osatekijät voivat joko edistää asiaasi tai kampittaa sitä. Äänesi, puheesi ja nonverbaaliviestintäsi ovat aseitasi – tai heikkouksia.

Omien puhe- ja esiintymistaitojen kehittäminen kannattaa. Puhetaito tai taidottomuus voikin muuttaa asiasi täysin.

Vaikuttava puhe ja esiintyminen, Pauli Vuorio 3 min

Lähteitä mm.
Puhetaito – kun taidot loppuvat, ongelmat alkavat
Puhetaito rappiolla Suomessa
Näin vakuutat työkaverit puhetaidoillasi – Bruce Oreck, Linda Liukas ja muut mestaripuhujat neuvovat
Elämäsi paras puhe – retoriikkaa asiantuntijoille
Puhetaidon historiaa

---

Johda viisaasti: 10 vinkkiä toimivampaan esimiesviestintään

Eila Lokka

1.2.2021

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava rooli työssä viihtymisessä, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisessa ja tuloksen tekemisessä. Johtaminen ja esimiestyö ovat mitä suurimmassa määrin viestintää, joten ei ole ihme, että suurimmassa osassa organisaatioita sisäinen viestintä on yksi suurimpia kehittämisen kohteita.

Tässä blogissa saat kymmenen vinkkiä, joilla voit kehittää esimiesviestintääsi, kommentoithan, jos olet eri mieltä!

1. Esimies kertoo organisaation ja työn tavoitteista ja vastuista.

Yksi tärkeimmistä esimiesviestinnän tehtävistä on varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet tietävät organisaationsa ja työnsä strategian, arvot, tarkoituksen ja tavoitteet. Tämä ei onnistu vain yksisuuntaisella tiedottamisella, vaan keskustelemalla siitä, kuinka työntekijät itse nämä näkevät ja käsittävät. Monesti heillä on oman työnsä asiantuntijoina hyviä ajatuksia siitä, miten työtä voidaan tehostaa ja laatua parantaa yksinkertaisin keinoin. Työstään innostunut esimies on myös kiinnostunut toimialastaan ja seuraa aktiivisesti toimialansa kuulumisia. Hän kertoo ja keskustelee palavereissa toimialansa näkymistä ja mahdollisista uhkista sekä siitä, mitä se merkitsee organisaation ja sen työntekijöiden kannalta.

2. Esimies innostaa, motivoi ja antaa palautetta.

Innostava esimies on ennen kaikkea itse innostunut työstään. Hän tietää, miten motivoida omia joukkojaan eli mitkä ovat kunkin työntekijän motivaatiotekijät, sekä sisäiset että ulkoiset.

Motivoiva esimies asettaa tiimilleen konkreettisia ja realistisia tavoitteita ja välitavoitteita, mieluummin paljon pieniä kuin yhden suuren, ja varmistaa, että kaikki ymmärtävät tavoitteet samalla tavalla. Hän myös seuraa tuloksia ja antaa nopeasti kannustavaa ja toimintaan ja asioihin kohdistuvaa palautetta ja korjausehdotuksia.

Hyvä esimies elää kuten opettaa: hän osaa ottaa itsekin palautetta vastaan ilman puolusteluja tai voimakkaita tunnereaktioita. Hän on avoin uusille ajatuksille ja ymmärtää, että joskus on tärkeää pitää yhdessä hauskaa: yhteishenkeä on mukavaa nostattaa epävirallisissa tilaisuuksissa.

3. Hyvä esimiesviestintä on kaksisuuntaista ja mahdollistaa kasvokkain viestinnän.

Se edellyttää, että esimies on läsnä työntekijöidensä arjessa ja antaa heille aikaansa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi avoimien ovien tuntia joka viikko. Tiimistään kiinnostunut esimies myös kiertää työpaikallaan ja osallistuu spontaaneihin keskusteluihin käytävillä ja työpisteillä – ne ovat arvokkaita tietolähteitä puolin ja toisin.

4. Hyvä esimiesviestintä on suunnitelmallista.

Viestinnän vuosikalenteri auttaa esimiestä suunnittelemaan viestintäänsä: mitä vuoden mittaan tapahtuu ja mitä missäkin vaiheessa vuotta ja kuukautta viestitään ja missä kanavissa. Esimies myös tietää, mitä kanavia pitkin henkilöstön tavoittaa parhaiten.
5. Monipuolinen viestintäkanavien käyttö ja toisto lisäävät viestinnän tehoa.

Pelkkä viestin lähettäminen ei riitä, usein on paikallaan palavereissa ja keskusteluissa varmistaa, että asia on ymmärretty oikein.

Me olemme kaikki erilaisia. Jokainen tulkitsee viestintää omien kokemuksiensa ja tavoitteidensa kautta. Joskus väsymys, mielentila tai henkilökohtaisen elämän haasteet vaikuttavat viestien tulkintaan.

6. Taitava esimies osaa hyödyntää erilaisia vuorovaikutustyylejä ja tunneälyä.

Työstään ja ihmisistään kiinnostunut esimies tunnistaa oman ja muiden ihmisten viestintätyylit ja osaa hyödyntää niitä ongelmanratkaisussa. Kun esimies osaa mukauttaa omaa viestintätyyliään vastanottajan mukaan, vuorovaikutus helpottuu ja viestit menevät paremmin perille puolin ja toisin. Erilaisuus on rikkaus, ja taitava esimies osaa hyödyntää erilaisia viestintä- ja vuorovaikutustyylejä myös mahdollisimman hyvin toimivan ryhmän muodostamisessa.

Esimiehellä tulee olla myös tunneälyä; kykyä lukea omia ja toisen tunteita ja mukauttaa omaa viestintäänsä toisen sanattoman viestinnän pohjalta. Hän tunnistaa myös työntekijöidensä työhön vaikuttavat ongelmat ja alisuoriutumisen ja pystyy puuttumaan niihin hyvissä ajoin viestinnän keinoin.

7. Empaattinen esimies osaa asettaa itsensä työntekijänsä saappaisiin ja nähdä myös hänen näkökantansa asioihin.

Empaattinen esimies osaa kohdata toisen tämän ajattelusta käsin ja miettiä, mikä toiselle on tärkeää. Empatia ja toisen saappaisiin asettuminen edellyttävät kuuntelemisen ja katsomisen taitoa: että esimies on aidosti omana itsenään ja sataprosenttisesti läsnä keskustelutilanteissa ja kannustaa avoimeen viestintään sanoillaan ja eleillään.

Aitous ja empatia näkyvät kehonkielessä eli sanattomassa viestinnässä, joten ole tarkkana, miten ilmaiset itseäsi: katsotko suoraan kohti, onko kehonkielesi avoin ja kuunteleva, nyökytteletkö ja osaatko kysyä oikeita kysymyksiä?

8. Johdonmukainen ja selkeä viestintä edellyttävät, että esimies tietää, mitä tietoa työntekijät tarvitsevat.

Taitava esimies tietää, mikä on tiedotettavan asian ”pihvi”, jolla on merkitystä hänen työntekijöilleen. Kaikkea johtotason yläpilveä ei tarvitse viedä tiimipalaveriin, vaan esimies päättää, mikä tieto on työntekijän kannalta oleellista.

Esimiehen tulisi myös seurata viestinnän onnistumista: saavatko työntekijät oikeanlaisia viestejä oikeaan aikaan ja ymmärretäänkö ne myös oikein?

9. Avoin viestintäkulttuuri edistää yhteenkuuluvuutta ja hyvää työpaikkahenkeä.

Avoin viestintäkulttuuri edellyttää tavoitettavuuden lisäksi sitä, että asioista pitää kertoa kaikille yhtä aikaa ilman kuppikuntia. Toisinaan keskeneräisistä asioista ei voi tiedottaa. Silloin on hyvä kertoa, miksi ei ja milloin tietoa on saatavilla.

Tietotyhjiötä ei ole, vaan me ihmiset tykkäämme korvata puuttuvan tiedon arvuuttelulla ja huhuilla. Ne muuttuvat helposti työyhteisössä kiertäessään totuuksiksi.

10. Muutosviestinnässä pitää huomioida myös tunteet ja muutoksen perustelut.

Muutos on usein pelottava asia henkilöstölle, koska se voi tarkoittaa työtehtävien muutosta, vähenemistä tai jopa loppumista. Muutospelko voi olla ihan järkevääkin: harva hyppää laiturilta pää edellä tuntemattomaan veteen!

Työntekijöitä mietityttää eniten, mitä muutos hänen kannaltaan merkitsee. Reaktiot muutokseen voivat olla hyvinkin tunnepitoisia ja muutosvastarinta kovaa. Muutos koetaan usein mielekkäämmäksi, kun siihen saa itse vaikuttaa. Siksi työntekijöille tulisikin muutostilanteessa antaa vastuuta ja osallistaa heitä muutokseen. Esimies voi auttaa myös muutoksen tuoman surutyön käsittelemisessä.

Tässä otantaa Esimiesviestinnän tehopäivä -koulutuksesta:

---

Hyvä itsensä johtaminen edellyttää 2 asiaa

Heikki Luoma

9.9.2020

Itsensä johtamisen edellytykset

Itsensä johtamisen edellytykset ovat, että

• 1. tunnistaa ja tiedostaa omat kykynsä ja rajoituksensa ja, että
• 2. tiedostaa todellisuuden sellaisena kuin se on siinä ympäristössä, jossa toimii.

Meillä on usein harhainen käsitys omista kyvyistämme. Yhtäällä
saatamme kuvitella liikoja ja toisaalla vähätellä kykyjämme. Voimme olla
sokeita itsemme suhteen. Joskus olemme myös epärehellisiä ja
valehtelemme itsellemme olevamme kyvykkäämpiä kuin olemmekaan. Voimme
olla myös ulkopuolisen paineen uhreja kuvitellen, ettemme kykene
tiettyihin asioihin, koska joku on sanonut meille joskus niin.

Liikojen kuvittelusta ja itsensä vähättelystä voi pyrkiä pois
tunnistamalla ja tiedostamalla itsensä rehellisesti sellaisena kuin on.
Sillä on yleensä muutosta aiheuttava vaikutus. Jos me tiedostamme, että
me olemme huono puhuja yleisön edessä, tulemme luultavasti heti
paremmiksi. Todennäköisesti miettisimme, mikä puheessamme on ollut
huonoa, vähentäisimme sitä, ja mikä on ollut hyvää, ja lisäisimme sitä.
Miettimisessä saamamme palaute tulisi meidän muististamme, mutta voimme
hankkia palautetta systemaattisemmin.

Esimerkiksi kun olemme tehneet myyntikäynnin niin voimme miettiä
käynnin jälkeen, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa, läpi
asiakkaan kanssa käydyn keskustelun sellaisena kuin se tapahtui. Ei siis
niin kuin toivoimme sen menevän vaan juuri niin kuin se meni. Mitä
puhutiin ja, miltä puhutut asiat meistä tuntuivat? Mikä asia tai
tapahtuma herätti meissä hermostuneisuutta, iloa, oli hauska tai
aiheutti hyökkäävyyttä tai puolustautumista meidän tai asiakkaan
taholta? Tekemällä tuollaisen jälkibriefin asiakaskäynneistä, opimme
nopeasti itsestämme, mutta myös asiakkaasta, jolloin ehkä tunnistamme,
miten meidän on toimittava jatkossa.

Itsensä johtamiseen kuuluu, että me tunnistamme omia hyviä työskentelytapojamme.

Vielä systemaattisempi keino omien kyvykkyyksien ja taitojen
tunnistamiseen on palauteanalyysi, jota Peter F. Drucker ehdottaa.
Jokaisen merkittävän päätöksen yhteydessä me kirjaamme ylös päätöksemme
perusteet ja mitä odotamme päätöksemme johdosta seuraavan. Myöhemmin
voimme tutkia tapahtuiko päätöksemme seurauksena se mitä odotimme.

Edellä oli siitä, miten me voimme pyrkiä tunnistamaan meidän omia kykyjämme ja työskentelytapojamme.

Hyvään itsensä johtamiseen kuuluu myös, että me suunnittelemme
tekojamme tavoitteellisesti. Mietimme tavoitteemme ja suunnittelemme
miten pääsemme tavoitteisiimme ja palauteanalyysimme kertoo miten hyviä
me olemme.

Hyvän itsensä johtajan tunnusmerkki on, että hän osaa ennustaa
tarkasti. Esimerkiksi kun meiltä kysytään kokouksessa mihin mennessä
saamme sovitun asian tehdyksi, me joko osaamme sanoa ajankohdan, joka
pitää, tai sanomme, ettemme vielä osaa sanoa, koska meiltä puuttuu joku
tieto, mutta voimme sanoa heti tiedon saatuamme. Molemmat vaihtoehdot
kertovat, että me olemme tilanteen tasalla.

Hyvään itsensä johtamiseen ei riitä, että opimme tunnistamaan omat
kykymme hyvin, vaan meidän on myös tiedostettava mitä meidän
ympäristömme meiltä edellyttää. Hyvä itsellemme esitettävä kysymys on:
“mitä minun pitäisi tehdä?”, tai “mitä tilanne vaatii minulta?”, tai
“miten voin antaa parhaan työpanokseni?”, tai “mitä tuloksia minun tulee
saavuttaa?”.

Yhä useammat työvoimaan kuuluvat ihmiset, ja suurin osa
tietotyöntekijöistä, joutuvat johtamaan itseään. Heidän pitää löytää oma
paikkansa, jossa voivat antaa parhaan mahdollisen työpanoksen, sekä
oppia kehittämään itseään. Lisäksi heidän tulee oppia muuttamaan aika
ajoin tehtäviään sekä niiden tekemisen tapaa ja ajankohtaa.

Menestyksellinen ura koituu niiden kohtaloksi, jotka osaavat johtaa itseään hyvin.

Lisää tietoa Actional Oy

---

Myynti on nyt vakava asia

Pauli Vuorio

23.3.2020

---

Mitä uutta myynnissä on keksitty?

Pauli Vuorio

Myyntimies, kouluttaja, ihmettelijä

Usein kuulee kysymyksen, että mitä uutta myynnissä on keksitty? Teknologisia ratkaisuja datan käsittelyyn ja myynnin apuvälineiksi: Ja vaikka mitä. Kyllähän näitä on keksitty ja käytössä.

Myyjän henkilökohtaiseen toimintaan ei ole luotu pitkään aikaan, kymmeniin vuosiin (jotkut puhuvat sadasta vuodesta) kovinkaan paljon sellaista, mitä ei olisi jo jossain oppaissa kauan sitten tai jonkun toteuttamana käytetty. Hyvin usein myyjät ovat kuulleet taitietävät, miten pitäisi toimia. TÄMÄ YKSINÄÄN EI HYÖDYTÄ VÄLTTÄMÄTTÄ YHTÄÄN MITÄÄN.

”Mitä uutta” voi olla väärä kysymys, jos myyjä ei noudata mitään jo kauan aikaa sitten toimivaksi testattua. Näitä voi kutsua vaikka kultaisiksi säännöiksi. Ne liittyvät kontaktin aloittamiseen
(suhteen luonti), kuunteluun, kysymystekniikkaan, hyödyn myymiseen, kauppaan ohjaamiseen, kaupan clousaamiseen sekä kaupanpäätöskysymyksen jälkeen hiljaa pysymiseen. Jos ei koskaan
noudata mitään näistä, miten pelkästään uuden tiedon saaminen muuttaa tilannetta?

Mitä jos tulee vain uutta tietoa, jota sitäkään ei sitten noudateta? Tieto on valtaa, sanotaan. Ilman mitään reunaehtoja tämä ei pidä paikkaansa. Tieto on valtaa, kun se on oikeaa tietoa, on resurssit käyttää sitä ja myös käyttää sitä oikein! Muussa tapauksessa tiedosta ei ole hyötyä.

Kun toin tätä asiaa esille monissakin isoissa sosiaalisen median ryhmissä löytyi
aina joku, joka kommentoi (sinällään asiana ihan oikein ja tämä on vain yksi esimerkki), että kun myyntiä tehdään tyyliin social selling, ei ole mitään merkitystä sillä opilla, että on kaupan
pyytämisen jälkeen hiljaa. Kun haluaa, löytää kyllä aivan varmasti kohdan, jossa nämä kultaiset säännöt ovat erilaisia, kun käytetään muita välineitä kuin henkilökohtaista vuorovaikutteista keskustelua asiakkaan kanssa. Perinteisen vuorovaikutteisen keskustelun muotojahan ovat mm. puhelinkeskustelu tai kasvokkain neuvotteleminen.

Tietenkin on eroja, kun erilaisia välineitä käytetään. Se, joka sanoo, että kaikki myynti on TÄYSIN samanlaista tietää hyvin suppeasti myyntityöstä.

On päivänselvää, on ollut jo kauan, että myyjän kannattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon sellaista jalostusarvoltaan korkeampaa työtä, jossa hänellä on mahdollisuus voittaa koneet ja automaatio! Muuhun kannattaa varmasti käyttää koneita.

Ihmisellä on mahdolisuus kyllä voittaa koneet vielä mm. keskustelussa, luottamuksen saamisessa ja ratkaisujen esittelyssä. Entä tunteiden tulkinnassa? Jos et pärjää näissä käytettävissä oleville koneille, olet pulassa!

Näistä ja muutamasta muustakin syystä tärkein asia on ASENNE!